Näytetään tekstit, joissa on tunniste juoma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juoma. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Vielä ehtii vapuksi – sitruunainen ginger beer


Kuohuvaisen lisäksi ajattelin skoolata tulevana vappuna myös kotitekoisella ginger beerilla eli inkiväärioluella. En ole limujen ystävä, mutta raikasta ginger beeria tulee siemailtua varsinkin kesäisin. Juomaa on helppo valmistaa myös itse, eikä sen valmistuminenkaan vie montaa päivää.

Soppa 365:stäbongaamani reseptin mukainen juoma valmistuu kolmessa päivässä. Ja koska vappuaattoon on vielä neljä ja -päivään peräti viisi yötä, ehtii tämä vielä mainosti tekeytyä myös ensi viikonlopun kemuihin.

Sitruunainen ginger beer

Ainekset

1 (luomu)sitruunan kuori
1 1/2–2 1/2 rkl raastettua inkivääriä (itse annostelen runsaalla kädellä)
1 1/2 dl sitruunan mehua (2–3 sitruunaa)
2 1/2 dl sokeria
3 rusinaa
2 1/2 l vettä
10 g tuorehiivaa tai 5 g kuivahiivaa

Valmistusohje

1. Raasta sitruunankuori isoon kulhoon tai kattilaan. Kuori inkivääri ja raasta sitä maun mukaan joukkoon. Lisää sitruunoiden mehu, sokeri ja rusinat. Lisää 1 l kädenlämpöistä vettä ja sekoita, niin että sokeri alkaa sulaa. Lisää hiiva ja loppu vesi.

2.  Peitä astia tuorekelmulla ja jätä lämpimään paikkaan 4–6 tunniksi. Sekoita pari kertaa käymisen aikana.

3.  Kun rusinat ja sakka ovat nousseet pintaan, ginger beer on valmista siivilöitäväksi. Kaada juoma tiheän siivilän ja suppilon läpi puhtaisiin pulloihin. Jos et omista suppiloa, kaada juoma ensin kannuun, jossa on nokka. Täytä pullot niin, että nesteen ja korkin väliin jää ainakin 7 cm tilaa.

4.  Lisää jokaiseen pulloon yksi siivilöity rusina. Voit seurata hiilihapon muodostumista rusinoista: kun ne nousevat pintaan, juomassa on tarpeeksi happoja. Kierrä korkit tiukalle ja jätä huoneenlämpöön yöksi.

5.  Aamulla ruuvaa korkkeja auki, jotta ylimääräinen hiilihappo pääsee ulos. Siirrä pullot jääkaappiin. Inkiväärioluen maku tasaantuu ja hapokkuus korostuu kypsyessä. Juoma on parhaimmillaan muutaman päivän ikäisenä. Avaa pullo varoen, sillä juoma saattaa kuohua.

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Makuleikki - Pastiksen avartava viini-tasting


”1+1=3.”  Kahdeksanpäinen yleisö nyökyttelee tyytyväisenä, laskukaava täsmää. Sanat ovat sommelier Samuil Angelovin suusta ja kuten arvata saattaa, nyt ei olla ensimmäisen luokan matematiikantunnilla, vaan ravintola Pastiksessa Hello Hobbyn kautta järjestetyssä viini-tastingissa. Puhe on mauista: viinin ja ruoan maut synnyttävät yhdessä uuden, kolmannen maun.

Hyisenä talvi-iltana ravintolan kabinettiin on kokoontunut sekalainen joukko viinin ja ruoan ystäviä. Osa porukasta on perehtynyt viineihin syvällisesti, osa vähemmän syvällisesti. Itse lukeudun  jälkimmäiseen joukkioon. Nautin hyvästä viinistä ja ymmärrän jotakin makujen yhdistämisestä, mutten parhaalla tahdollanikaan voi pitää itseäni minkään sortin connoisseurina.

Tasoeroista huolimatta kaikkia paikallaolijoita yhdistää kiinnostus hyviä makuja kohtaan. Jokaisella on myös enemmän ja vähemmän onnistuneita kokemuksia viinin ja ruoan yhdistämisestä. Vaikka sekä ruoka että viini olisivat ensiluokkaisia, eivät ne välttämättä sovi yhteen. Pahimmillaan ruoka pilaa viinin ja viini ruoan, mutta parhaimmillaan ne synnyttävät Samun sanoin wau-efektin, joka on kuin aikuisten huvipuisto. Taas nyökytellään.

Illan aikana on tarkoitus maistella viittä viiniä - kahta valkoista, kahta punaista sekä yhtä jalohomeista jälkiruokaviiniä - ja tutkia, miten niiden maut muuttuvat perusmakujen rinnalla. Jokaisen eteen on katettu makulautanen, jonka komponentit markkeeraavat viittä perusmakua: oliivi suolaista, hunaja makeaa, chorizo karvasta, sitruuna hapanta ja tomaatti umamia.



Maisteltavat viinit olivat:

Domaine de la Pépiere Muscadet Sevre et maine 2014, Loire, Ranska
Vollenweider Riesling Kabinett 2013, Mosel, Saksa
Shelter Winery Spätburgunder 2012, Bade, Saksa
Domaine du Mas Bécha Cuvée Barrique "Serge" 2012, Roussillon, Ranska
Château Carsin Liquoreux 2008, Cadillac, Bordeaux, Ranska

Tastingista kehkeytyy hauska leikki ja kiehtova tutkimusmatka. Esimerkiksi jalohomeinen viini muuttuu happaman sitruunan seurassa ällöttävän lääkemäiseksi, mutta maistuu hunajan rinnalla lähes kuivan hedelmäiseltä. Kevyen, mineraalisen ja sitruksinen muscadetin hedelmällisyys taas nousee sitruunan rinnalla hyvin esille. Suola puolestaan poistaa tanniinisesta punaviinistä tanniinisuuden ja ruoan karvaus taas taittaa nuoresta viinistä nuorille viineille ominaisen karvauden.



Samu kertaa viinin ja ruoan yhdistämisen perusteet:

  • Suolaisella ruoalle valitaan tanniinista tai makeaa viiniä.
  • Makealle ruoalle valitaan makeampaa viiniä.
  • Hapokkalle ruoalle valitaan hapokasta tai runsasta viiniä.
  • Runsasmakuiselle ruoalle valitaan runsaampaa viiniä.
Perusmakujen äärellä yhdistämisen perusteet on helppo hahmottaa. Kolmen ruokalajin mutkaton bistroillallinen herättää kuitenkin jo hämmästystä. Hapokkaan muscadetin luulisi sopivan alkupalana tarjotulle sitruksiselle kuha-lohicarpacciolle, mutta koska annoksessa on kuitenkin myös paljon muita makuja - yrttejä, öljyä, rasvaista jogurttia ja sinappia - muuttuu hento viini sen rinnalla persoonattomaksi. Niinpä hedelmäinen ja runsas riesling vie voiton (Vollenweider Riesling Kabinett 2013 on muutenkin taivaallista!). Kokonaisuus kannattaa siis aina pitää mielessä viiniä valitessaan. Rieslingit ovat muuten Samun mukaan usein oikea valinta suomalaisille kalaruoille.

Toisinaan viini kannattaa valita lisukkeen mukaan. Esimerkiksi monelle suomalaiselle perinneruoalle, kuten poronkäristykselle, on vaikea löytää sopivaa viiniä.  Kun kääntää katseensa kyljessä tarjottavaan puolukkaan, on hapokas Chianti oiva valinta.

Ateriaa suunnitellessa kannattaa tietysti pitää mielessä se, että sekä ruoissa että viineissä edetään aina kevyemmästä tuhdimpaan – näin makuaisti pysyy terässään. Herkullinen illallinen on tästä hyvä esimerkki. Kalacarpacciota seuraa coeur de filet sienten, sipulin sekä punaviinikastikkeen kera ja aterian päättää oivallinen pergamonttiposse, joka tarjoillaan marjojen ja Pastiksella maustetun marjakeiton kanssa.



Tyytyväinen joukko poistuu Pastiksesta mielessään monta viinin ja ruoan liittoon liittyvää oppia. Minussa ilta sytytti myös tiedonjanon - tätä haluan lisää! Kiitos Pastis, Samuil ja Hello Hobby tästä avartavasta illasta!

P.S. Hello Hobbyn sivuilta löytyy monta hauskaa kurssia raakakakkupajasta kahvikurssiin, joogaan ja musisointiin. Hello Hobby on uudenlainen palvelu, jonka kautta harrastusten tuottajat ja harrastajat kohtaavat toisensa enstistä helpommin.


perjantai 27. helmikuuta 2015

Terveydeksi - inkiväärillä maustettu smoothie mustaviinimarjoista



Oi tätä kevään valoa, mitä se saakaan ihmisessä aikaan - sitähän tuntee itsensä ajoittain suorastaan pirteäksi! Tästä huolimatta olen viimeaikoina kaivannut välillä lisäenergiaa, jota olen saanut muun erilaisista smoothieista. En kuitenkaan ole mikään varsinainen "smoothieihminen". En siis koskaan korvaa viherpirtelöllä lounasta tai päivällistä, vaan nautin niitä välipalana tai aamupalan osana. Lapsille saatan pyöräyttää niitä välillä myös jälkkäriksi.

Nyt kun flunssa- ja influenssaepidemiat kaatavat ihmisiä petiin, olen suosinut tätä mustaherukkasmoothieta, jossa on lisäksi hunajaa ja inkivääriä. Tämä trio tunnetaan hyvänä flunssannujertajana, joten pitäköön se minut terveenä koko lopputalven ajan! 


Inkiväärillä maustettu smoothie mustaherukoista

200 g pakastettuja mustaviinimarjoja
1-2 banaania, mielellään hyvin kypsiä
pieni pala inkivääriä
1 rkl hunajaa
n. 2,5 dl kauramaitoa (määrä riippuu banaanien määrästä)

Raasta inkivääri ja sekoita kaikki ainekset blenderin kulhossa. Aja sileäksi. Lisää tarvittaessa kauramaitoa. Voit valmistaa smoothien myös korkeareunaisessa astiassa sauvasekoittimella.

P.S. Muista ravistaa kauramaitopurkkia ennen käyttöä!

maanantai 1. joulukuuta 2014

Granaattiomenaglögissä tuoksuu joulu



Nyt on viimeistään hyvä hetki käynnistää tämän vuoden glögisesonki. Joulukuun ensimmäisen päivän iltana nautin granaattiomenamehuun keittämääni glögiä kynttilänvalossa ja yritän ymmärtää, että joulu on todella jo reilun kolmen viikon kuluttua. 

Mikäpä virittäisikään paremmin joulutunnelmaan kuin neilikan, kanelin ja kardemumman tuttu tuoksu. Aikoinaan niin kallisarvoiset kaukomaiden mausteet ovat arkipäiväistyneet jo ajat sitten, mutta granaattiomenamehussa voi vielä aistia häivähdyksen itämaiden taikaa. 

Granaattiomenaglögi

7,5 dl 100%, sokeroimatonta granaattiomenamehua
3 rkl juoksevaa hunajaa (tai maun mukaan)
1,5 kanelitankoa (Caylon-kanelia)
1 tähtianis
8 vihreää kardemummankotaa
10 neilikkaa
1 pullo punaviiniä

Kaada granaattiomenamehu kattilaan. Lisää mausteet ja hunaja. Kuumenna kiehuvaksi. Anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla n. 15 minuuttia. Maista ja lisää halutessasi hunajaa. Lisää punaviini ja kuumenna, mutta älä keitä.

Tarjoile glögilaseista manteleiden ja rusinoiden kera.






tiistai 22. heinäkuuta 2014

Jäälatte



Jäälatte on hellesään ihanuus. Paras kahvi syntyy espressosta, mutta kelpo tulokseen pääsee myös mutteripannulla keitetyllä mokkakahvilla. Lisäksi tarvitaan vain jäitä ja maitoa, ehkä myös ripaus sokeria tai loraus makusiirappia. Mielestäni maidossa tulee olla ainakin kevytmaidon verran rasvaa, mutta eläköön makuasioiden vapaus!

Jäälatte (yhdelle)

tuplashotti espressoa tai n. desi mokkakahvia
maitoa
(1-2 tl ruokosokeria tai makusiirappia maun mukaan)
jäitä

Täytä 3/4 isosta lasista jääpaloilla. Kaada pohjalle ensin maitoa, jotta jääpalat eivät sula kahvin kuumuudesta. Lisää espresso ja halutessasi sokeria tai makusiirappia. Täytä lasi maidolla. Anna viilentyä hetki ja nauti! 



tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kahvia Katajanokalla





Kävin aamukahvilla Katajanokalla. Join täydellisen cappuccinon Johan och Nyströmin kahvipuodissa, joka sijaitsee Kanavarannan vanhassa punatiilisessa satamamakasiinissa. Kotona olemme juoneet tämän ruotsalaisen paahtimon kahveja jo vuoden. Johan och Nyströmin valikoimaan kuuluu paljon luomu vaihtoehtoja, mikä saa minut noutamaan kahvini Katajanokalta jatkossakin. Luomusertifioitu FTO on ehdoton suosikkini, mutta tällä kertaa ostin kotiin viemisiksi myös paria muuta espressoa.  

Kahvilassa on aina hyvä tunnelma – baristat ovat iloisia, sisustus leikkisän tyylikäs ja tuoksut huumaavia. Asuin ennen Katajanokalla, olisipa minulla silloin ollut tällainen naapuri!


Barista Milla Vainikaisella on taito hyppysissään. Vuoden Barista 2012 -kilpailussa heltisi kolmas sija.