Lihattoman Lokakuun arkistokimara

       Afganistanilainen porkkanapata                                              Mustapapupihvit

Lihaton Lokakuu pyörähti jälleen käyntiin. Sen siivittämänä voi itse kukin miettiä omaa suhdettaan eläinten tehotuotantoon ja tutustua herkullisiin ja monipuolisiin kasvisruokiin. 

Oma lihansyöntini on viime vuosina vähentynyt niin roimasti, että yhden kuukauden sijaan kiinnitän lihansyöntiini huomiota läpi vuoden. Kuten olen ennenkin sanonut, en aio luopua lihasta kokonaan. Sen sijaan syön sitä harkiten ja haluan, että lautasellani oleva liha on laadukasta ja eettisesti tuotettua. Omalla kohdallani vähälihainen ruokavalio ei tuota ongelmia, koska pidän todella paljon erilaisista kasviruoista. Liiallinen lihan popsiminen ei myöskään sovi minulle. Huomaan voivani kasvis- ja kalapainotteisella ruokavaliolla paljon paremmin.

Lihattoman Lokakuun innoittaman etsin teille blogiarkistoni kätköistä kuuden herkullisen kasvisruoan reseptin. Reseptit löytyvät kuvatekstien linkkien takaa. Toivottavasti näistä on iloa myös lokakuun jälkeen!

            Punajuuri-kikhernepihvit                                                        Lissipasta

            Porkkana-fetasalaatti                                                     Suppilovahvero-frittata

Tuhti linssipasta lämmittää

Tiesittekö, että marraskuun nimi juontaa juurensa kuolemaa merkitsevästä marras-sanasta? Marraskuussa maa makaa martaana ja odottaa jo tulevaa kevättä. Samalta tuntuu yhdestä sun toisesta ihmisestäkin tähän vuodenaikaan. Miten sitä jaksaisi taas taivaltaa kevään valoa kohti? Vähintäänkin tämä kuukausi on horroskuu. Ainakin minä vaivun pimeyden pakottamana jokavuotiseen puolihorrokseen ja alan himoita pastaa...

Edullinen, täyteläinen ja tuhti linssipasta on todellista talviruokaa. Se on täyttävää ja se myös lämmittää mukavasti. Meillä linssipasta maistuu koko perheelle. Linssejä syödessään tulee samalla nauttineeksi paljon hyväätekeviä ravintoaineita. Linssien ravintosisältö on nimittäin ideaalinen. Niissä on paljon proteiinia, vähän rasvaa ja runsaasti hyviä hiilihydraatteja ja kuituja. Onpa niillä edullinen vaikutus myös kolesteroliin.

Savustettu paprikajauhe on tämän ruokalajin olennainen ainesosa. Se tuo kasvisruokaan omanlaistaan ihanaa täyteläisyyttä. Jos savustettua paprikajauhetta ei kuitenkaan ole saatavilla, korvaa se tavallisella paprikajauheella. 

Linssipasta punaisista linsseistä

1 iso sipuli

4 valkosipulinkynttä

1/2 dl oliiviöljyä

1,5 tl savustettua paprikajauhetta

1/2 tl (tai maun mukaan) chilirouhetta 

1 tlk (500g) paseerattua (luomu)tomaattia

1 tomaattitölkillinen vettä

1,5 rkl punaista balsamicoa

200 g punaisia linssejä

1,5 tl (harmaata) hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

Lisäksi 

keitettyä pennepastaa

parmesania

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota ne paksupohjaisessa kattilassa pehmeiksi oliiviöljyssä. Lisää savustettu paprikajauhe ja chilirouhe. Kuullota vielä hetki. Lisää paseerattu tomaatti, vesi, balsamico ja suola. Anna kiehahtaa. Lisää linssit ja anna hautua parikymmentä minuuttia. Mausta mustapippurilla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile hyvin suolatussa vedessä keitetyn pennepastan ja vastaraastetun parmesanin kanssa.  

Paluu arkeen - helppo ja herkullinen kylmäsavulohipasta

Loma on ohi, edessä häämöttää pitkän pitkä arki. Ystäväni kutsuu osuvasti Hell Houriksi (vrt. Happy Hour) sitä lapsiperheissä kello viiden kieppeille ajoittuvaa hetkeä, jolloin koko perhe palaa nälkäisenä kotiin töistä, päiväkodista, koulusta ja iltapäiväkerhosta. Lapset kiukuttelevat nälissään, ja eteinen täyttyy kuravaatteista, kengistä, laukuista ja usein myös hiekasta...

Silloin haluaa loihtia perheelleen jotain helppoa ja hyvää ruokaa, mielellään noin kymmenessä minuutissa. Maukas kylmäsavulohipasta on näiden hetkien pelastaja. Se on helppo ja nopea valmistaa, siis arkiruokaa parhaimmillaan.

Ja kun vatsat on saatu täyteen, ovat kaikki jälleen monin verroin onnellisempia.

Kylmäsavulohipasta (viidelle-kuudelle)

1 iso sipuli

tilkka rypsiöljyä paistamiseen

200 g kylmäsavulohta

200 g pakasteherneitä

4 dl kuohukermaa tai Valion luomuruokakermaa

1/2 tl chilijauhetta

(pari tippaa tabascoa)

1/2 (luomu)sitruunan mehu

mustapippuria myllystä

(sormisuolaa)

500 g Spaghettia

Lisäksi 

raastettua parmesania 

(luomu)sitruunanlohkoja

Laita pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Silppua sipuli. Kuullota sipulisilppua öljytilkassa. Lisää chilijauhe ja kuohukerma. Kun kerma kiehuu, lisää herneet ja minuutin kuluttua suikaloitu kylmäsavulohi. Anna kastikkeen kiehahtaa. Mausta tabascolla, mustapippurilla ja sitruunanmehulla. Tarkista maku ja lisää halutessasi suolaa. Valuta spaghetti ja sekoita kastike pastan joukkoon. Tarjoa raastetun parmesanin ja sitruunalohkojen kera.

SPAGHETTI PUTTANESCA

Marraskuu vei minusta mehut tullessaan. Valo vähenee ja vauvani valvoo öisin, väsyttää. Aamulla tarvitsen käynnistyäkseni kaksi cappuchinoa yhden sijaan, iltapäivällä on saatava suklaata ja päivällisellä himoitsen pastaa. Näillä eväillä ei ehkä selätetä väsymystä, mutta ainakin ne maistuvat hyvältä.

Pasta puttanesca, eli tomaattimurskasta, oliiveista, anjoviksista ja kapriksista valmistettu, pitkään haudutettu kastike on tämän hetken suosikkejani. Kasvissyöjä jättäköön anjovikset pois. Hyvää se on niinkin, vaikka ei ihan yhtä hyvää. 

Oliiveihin kannattaa muuten kiinnittää huomiota. Pikimustia, värjättyjä kannattaa välttää. Milestäni pienet, tummat, öljyyn säilötyt oliivit ovat tässä hyviä. Pirkalla on esimerkiksi tällaisia minioliveja, joita voin suositella. Myös spagheteissa on eroja. Pakko myöntää, ettei täysjyväspaghetti ole yhtä herkullista kuin käsinvalmistettu ehta, vitivalkoinen, italialainen pasta. Tämä on puhtaasti makuasia, terveellisyys on sitten asia erikseen.

Tästä määrästä riittää hyvin ainakin kuudelle ruokailijalle.

Pasta puttanesca

1 dl oliiviöljyä

2 sipulia

5 valkosipulinkynttä

1/2 tl chilihiutaleita (tai maun mukaan)

2 tlk (luomu)tomaattimurskaa

1 rkl tummaa balsamicoa

8 anjovisfileetä

1,5-2 dl pieniä, tummia oliiveja

1 prk pikkukapriksia

(hyppysellinen sokeria)

mustapippuria myllystä

hienoa, (harmaata) merisuolaa

runsaasti tuoretta persiljaa silputtuna

spaghettia (500 g)

parmesania (palasta raastettuna)

Silppua sipulit ja kuullota niitä öljyssä, kunnes ne pehmenevät. Lisää chili tomaattimurskan kanssa. Lisää balsamico ja sokeri. Anna hautua miedolla lämmöllä vähintään 45 minuuttia, mielellään kauemminkin. Lisää joukkoon oliivit (jos käytät isompia oliiveja, ne kannattaa halkaista), kaprikset ja hienonnetut anjovisfileet. Anna hautua vielä hetki. Mausta mustapippurilla ja suolalla.

Sekoita kastike keitetyn spaghetin joukkoon. Lisää reilusti silputtua persiljaa ja vastaraastettua parmesania. Nam.

Kevätpasta eli spaghetti primavera

Ystäväni valitteli ajan ja inspiraation puutetta ruoanlaittopuuhissa. Spaghetti primavera, eli "kevätspaghetti" lukeutuu niihin herkullisiin ja simppeleihin ruokiin, jotka valmistuvat reilussa vartissa, siis pastan kiehuessa.

Tämä kevätkasviksista valmistettu herkullinen pastaruoka maistuu hyvältä juuri nyt, kun kaupoista saa hyvää parsaa ja tomaatitkin alkavat jälleen olla kelvollisia. Tuoreet, riittävän vähän kypsennetyt vihannekset sekä hyvin suolatussa vedessä al denteksi keitetty pasta, tore basilika ja hyvä parmesan-juusto takaavat sen, ettei tämän kanssa mene metsään.

Kasviksia voi vaihdella mielensä mukaan. Herkkusienet, parsa, tomaatti, pinaatti, kesäkurpitsa, herneet ja brokkoli sopivat tähän ainakin mainiosti.

Spaghetti primavera 

(neljälle)

Spaghettia neljälle (al dente)

öljyä ja voita paistamiseen

4-5 valkosipulinkynttä hienonnettuna

rasiallinen tuoreita herkkusieniä viipaloituina

1 nippu vihreää parsaa (nupun tyvestä alaspäin kuorittuina ja paloiteltuina)

1,5 dl keitettyjä pakasteherneitä

rasiallinen kirsikkatomaatteja halkaisuina

kourallinen paahdettuja pinjansiemeniä

1-1,5 dl kuohukermaa

mustapippuria myllystä ja sormisuolaa

Lisäksi runsaasti raastettua parmesania ja riivittyä basilikaa

Esikäsittele kaikki kasvikset. Paahda pinjansiemenet pannussa kullanruskeiksi. Kuullota valkosipuleita hetki voin ja öljyn seoksessa. Lisää pannuun tarvittaessa voita ja öljyä ja ruskista siinä herkkusienet. Lisää parsat ja paista pari minuuttia. Mausta sormisuolalla ja siirrä sivuun. Paista tomaatteja hetki pannussa ja mausta sormisuolalla. Kihauta kerma. Sekoita parsat, sienet, herneet ja kerma pastan joukkoon. Rouhi sekaan mustapippuria ja sekoita. Lisää päälle tomaatit ja pinjansiemenet sekä runsasti raastettua parmesania ja basilikan lehtiä. 

Lammaspelmenit

Pari vuotta on vierähtänyt ilman, että olen väkertänyt pelmenejä. Hesarin Kuukausiliitteen pelmeniresepti sai minut onneksi jälleen ryhdistäytymään tällä saralla ja valmistamaan näitä ihania venäläisiä "ravioleja".

Kaipailen Töölöntorin kupeessa vuosia sitten lopettanutta vanhaa Motti-ravintolaa ja sen pelmeniannosta, joka tarjoiltiin harissasmetanan ja venäläisten suolakurkkujen kanssa, ilman lientä. Niin minä syön yleensä myös kotitekoiset pelmenini. Nyt ne kuitenkin syötiin lihaliemineen, valkosipulilla maustetun smetanan ja Myrttisen suolakurkkujen (ei missään nimessä maustekurkkujen) kera.

Kun kerran tähän hommaan ryhdyin, tein pelmenejä saman tien tupla-annoksen ja pakastin puolet. Ennen pakastamista pelmenien on tärkeää antaa kuivahtaa hetki, jotteivät ne tartu toisiinsa. Pakastetut pelmenit keitetään jäisinä.

Taikinan resepti on maaliskuun Kuukausiliitteestä. Pelmenieni täytteen teen milloin mitenkin. Lihana käytän yleensä aina lammasta, mutta joskus laitan sekaan sieniä, smetanaa, persiljaa tai kirveliä, joskus en. Näin sen tein tällä kertaa:

Lammaspelmenit 

Taikina

1 dl vettä

4,5 dl vehnäjauhoja

1 muna

1 tl suolaa

Täyte

200 g karitsan jauhelihaa

1 rkl smetanaa

kourallinen suppilovahveroita (pakastettuja tai kuivattuja ja liotettuja)

1 sipuli silputtuna

3 valkosipulinkynttä raastettuna

tilkka öljyä

1/2 tl kuivattua kirveliä

suolaa

mustapippuria myllystä

Hyvää lihalientä pelmenien keittämiseen

Lisäksi:

smetanaa (jonka sekaan on raastettu valkosipulia) 

venäläisiä suolakurkkuja

Sekoita taikina tasaiseksi ja anna sen seistä puoli tuntia. Valmista sillä aikaa täyte. 

Kuullota  sipulit pehmeiksi öljytilkassa. Lisää sienet ja mausta seos kirvelillä, suolalla ja mustapippurilla. Sekoita seos kulhossa jauhelihan ja smetanan kanssa. 

Kauli taikina kahdessa erässä mahdollisimman ohueksi. Pastakone voi olla näppärä apuväline. Leikkaa kaulitusta taikinasta pyöreällä muotilla kiekkoja. Voitele ne vedellä. Laita keskelle täytettä ja taita puolikuun muotoon. Painele raunat kiinni huolellisesti. 

Keitä pelmenejä lihaliemessä noin 5 minuuttia, eli kunnes ne nousevat pintaan. Tarjoa lisäksi smetanaa ja venäläisiä suolakurkkuja.

Lasagne paahdetusta kurpitsasta ja vuohenjuustosta

Jääkaapissa möllötti puolikas kurpitsa ja pari vuohenjuustotankoa, joiden parasta ennen -päiväys läheni uhkaavasti. Muistin tehneeni pari vuotta sitten Glorian ruoka ja viini -lehden ohjeella lasagnea, johon tuli uunissa paahdettua kurpitsaa, vuohenjuustoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Kyseistä reseptiä en enää löytänyt (kyllä, lehtihyllyni ei ole moittettomassa järjestyksessä), mutta ainekset ovat kutakuinkin samat, vieläpä kun löysin jääkaapin ylähyllyltä puoli purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja. 

Reseptin hukkuminen ei juuri haitannut, sillä en ole järin reseptiuskollinen kokki. Pikemminkin olen suurpiirteinen ja soveltava ruoanlaittaja. Pikkutarkassa hifistelyssä noudatan toki ohjeita, mutta nykyisin sellaista tulee harrastettua entistä harvemmin. Sen sijaan nautin ruoan laittamisessa siitä, että se voi olla miten luovaa tahansa. Tämä ruoka ei ollut varsinaista luovuuden ilotulitusta, mutta mielestäni kupritsa-vuohenjuustolasagnestani tuli älyttömän hyvää. Täytyy alkaa tehdä tätä joka vuosi kupritsa-aikaan.

Lasagne paahdetusta kurpitsasta ja vuohenjuustosta

Paahdettu kurpitsa

Puolikas oranssilihainen kupritsa (n. 1 kg kuorittuna)

tuoreita timjamin oksia

oliiviöljyä

hienoa merisuolaa

Tomaattikastike

3 prk tomaattimurskaa

4 valkosipulinkynttä rastettuna

reilu 1 tl sokeria

hienoa merisuolaa

mustapippuria myllystä

1/2 purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja

timjamin oksia

300 g vuohenjuustoa (minulla oli Chèvreä)

lasagnelevyjä

raastettua kovaa juustoa (Västerbottenkin toimi)

Paloittele kurpitsa pieniksi kuutioiksi. Laita kuutiot ja timjamin oksat uunivuokaan. Kaada päälle oliiviöljyä. Mausta merisuolalla. Kääntele aineksia käsin, jotta maut sekoittuvat tasaisesti. Paahda 200-asteisessa uunissa n. puoli tuntia. 

Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit neljään osaan. Laita kaikki tomaattikastikkeen ainekset kattilaan. Hauduta miedolla lämmöllä vähintään kymmenen minuuttia. Poista timjamin oksat.

Kasaa lasagne. Laita uunivuoan pohjalle tomaattikastiketta ja sen päälle kurpitsaa sekä murennettua vuohenjuustoa. Peitä lasagnelevyllä. Tee seuraavat kerrokset samaan tapaan. Leivitä viimeisen lasagnelevykerroksen päälle tomaattikastiketta ja juustoraastetta.

Kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 35 minuuttia. Jos pinnan juustoraaste uhkaa kärventyä, peitä foliolla. 

Villivihannespesto vuohenputkesta ja litulaukasta

Villivihannesintoiluni ei osoita laantumisen merkkejä, päinvastoin. Viime lauantaina Huvilakadun Chef & Sommelierissä nauttimani illallinen vain lisäsi vettä myllyyn. Siellä näki, miten luontevasti villivihannekset taipuvat myös fine diningiksi - ah, mitä ruokaa! Erityispisteet ravintola sai vuohenputken ja litulaukan monipuolisesta käytöstä. Hyvän ruoan lisäksi sain monta hyvää ideaa villivihannesten monipuolisempaan käyttöön myös omassa keittiössäni. Näistä ideoista lisää, jahka ne löytävät tiensä lautaselle. 

Tällä kertaa tein vuohenputkesta ja litulaukasta kuitenkin villivihannespestoa, josta on tullut yksi kesäbravuureistani.  

Yleensä käytän pestokastikkeissa auringonkukansiemeniä tai cashew-pähkinöitä. Minulla on nimittäin karvaita kokemuksia kiinalaisista  pinjansiemenistä, eikä Helsingistä tahdo löytyä Euroopassa tuotettuja simeniä (kauppiaat hoi!). Syy boikottiini ei ole eettinen, vaan se, että pari vuotta sitten kärsin kiinalaisia Pirkka-pinjansiemeniä syötyäni viikon verran sietämättömästä makuhäiriöstä. Pelästyin aistimuksiani aikalailla, kunnes makuhäiriöni syyksi paljastuivat syömäni siemenet. Sen koommin en ole kiinalaisiin pinjansiemeniin kajonnut.

Juttu kuulostaa uskomattomalta, mutta kohtalotovereita löytyy sekä lähipiiristäni että netistä. Ruotsissa kiinalaisia siemeniä on jopa tutkittu ympäristömyrkkyepäilyjen vuoksi, mutta mitään vaarallisia aineita niistä ei ole löytynyt. Tämä sinänsä huojentava tieto ei kuitenkaan saa minua ostamaan kiinalaisia pinjansiemeniä. Muun maalaisia siemeniä syön sen sijaan mielelläni, sillä ongelma koskee vain ja ainoastaan kiinalaisia siemeniä. Niinpä roudasin taannoiselta Espanjan matkaltamme ruhtinaallisen määrän paikallisia pinjansiemeniä. Tällä keraa käytin pestooni niitä, mutta pinjansiemenet voi hyvin korvata myös auringonkukansiemenillä tai cashew-pähkinöillä.  

Käytitpä vuohenputkesta ja litulaukasta velmistettuun pestoon mitä siemeniä hyvänsä, se on todella hyvää! Parhaaksikin pestoksi sitä ruokapöydässä tituleerattiin. 

Villivihannespesto vuohenputkesta ja litulaukasta



Pari reilua kourallista vuohenputken lehtiä
Yki kourallinen litulaukan lehtiä
(puolikas valkosipulinkynsi silputtuna)
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
kourallinen miedosti paahdettuja pinjansiemeniä
reilu kourallinen vastaraastettua parmesania
Neitsyt oliiviöljyä (n. 1,5 dl)
aavistus sitruunanmehua (sitruunasta puristettua)


Pane pestyt ja silputut vuohenputken ja litulaukan lehdet sekä paahdetut pinjansiemenet ja silputtu valkosipuli huhmareeseen. Survo nuijalla. Lisää parmesaani. Kaada seos tehosekoittimeen ja lisää oliiviöljy joukkoon vähitelleen. Lisää vain sen verran öljyä, että se sitoo kastikkeen. Lisää tarvittaessa parmesaania. Mausta pippurilla ja suolalla sekä halutessasi tilkalla vastapuristettua sitruunanmehua. Voit myös tehdä seoksen huhmareessa alusta loppuun.

Perjantain pikaruokaa pastasta ja avokadosta

Kun täytyy loihtia sapuskaa vajaassa kymmenessä minuutissa, kokkaan usein pastaa avokadon ja valkosipuli-chiliöljyn kera. Koko juttu valmistuu pastan kiehuessa. Tätä ruokaa on lähes mahdoton pilata, kunhan muistaa laittaa pastan keitinveteen riittävästi suolaa. Suolatta keitetty pasta nimittäin pilaa koko aterian. Pastan kohdalla suolan lisääminen jälkikäteen lautasella ei enää pelasta tilannetta. Ylikypsäksi pastaa ei myöskään pidä päästää. Muuten tämä on simppeliä pikaruokaa parhaimmillaan!

 Pastaa avokadon ja valkosipuli-chiliöljyn kera
500g nauhapastaa
0,75 dl hyvää oliiviöljyä
6 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina (tai maun mukaan)
1 punainen chili silputtuna (tai kuivattuja chilihiutaleita)
2 avokadoa kuutioituina
yhden sitruunan tai kahden limen mehu
runsaasti tuoretta basilikaa
(merisuolahiutaleita)
mustapippuria myllystä
raastettua parmesaania

Keitä pasta suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsäksi (al dente). Itse käytän aina merisuolaa. Pastan kiehuessa kuutioi avokadot ja purista kuutioiden päälle sitruunan tai limen mehu. Kuullota (älä ruskista!) silputtua valkosipulia ja chiliä oliiviöljyssä. Yhdistä keitetty pasta, valkosipuli-chiliöljy ja avokado. Revi joukkoon runsaasti tuoreita basilikan lehtiä ja pyöräytä joukkoon mustapippuria myllystä. Lisää tarvittaessa sormisuolaa. Raasta päälle runsaasti parmesania.

Vähän villiä ja pitkään haudutettua

Sunnuntaina keli oli sen verran keväisempi, että pääsin kuin pääsinkin kallioimarreapajille. Kohmeisen maan kätköistä sain kaivettua esiin riittävästi kallioimarteen maavarsia, maustaakseni niillä seuraavan päivän jälkiruuan, kallioimarre- panna cottan.

Kallioimarre kuuluu saniaiskasveihin. Kansanomaisesti kasvista on käytetty myös nimiä mesijuuri ja kalliomakia. Nimi sen kertoo: kallioimarteen maavarsi maistuu makealle. Maku muistuttaa lakritsia, ja juurilla voi maustaa mitä erilaisimpia ruokia. Kasvista käytetään vain maavarsi, muut osat ovat syötäväksi kelpaamattomia.

Minulla on kallioimarteesta monta lämmintä muistoa. Meillä oli lapsuudenystäväni kanssa tapana retkeillä kotimme lähimetsissä ja kallioilla. Näillä retkillä herkuttelimme usein ”lakujuurilla”. Myös ketunleivät ja suolaheinä olivat suosittua retkiruokaa.

HUOM! Villivihanneksia poimittaessa on oltava tarkkana, sillä luonnossa on paljon myös myrkyllisiä kasveja. Kerää vain sellaisia kasveja, jotka tunnistat varmasti! Jokainen poimii luonnon antimia aina omalla vastuullaan.

Kallioimarre- panna cotta (4:lle)

4 dl kermaa

1 dl maitoa

0,5 dl sokeria

pieni kourallinen puhdistettuja ja kuorittuja kallioimarteen juuria

2 liivatelehteä

mansikoita

(sokeria)

Puhdista kallioimarteen juuret mullasta ja sammalista. Pese ne hyvin ja raaputa kuori irti pientä keittiöveistä apuna käyttäen.  Leikkaa juuret hyvin pieneksi silpuksi. Laita juuret, kerma ja maito kattilaan. Anna maustua puolisen tuntia.  Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä noin 5 minuuttia. Lisää sokeri kermaseoksen joukkoon. Kiehauta seos. Nosta seos liedeltä ja siivilöi se. Lisää joukkoon liivatteet, joista vesi on puristettu pois. Jäähdytä. Kaada jäähtynyt massa tarjoiluastioihin ja anna hyytyä.

Tarjoa panna cotta esimerkiksi mansikoiden kera. Tähän aikaan vuodesta on vielä tyytyminen pakastemansikoihin. Itse pakastan joka vuosi osan mansikoista siten, että murskaan ne ensin kevyesti hedelmäsokerin kanssa. Tällainen survos on helppo ja herkullinen lisäke monille jälkiruuille, jogurtille ja vaikkapa puurolle.

Palattuamme maalla vietetyn pääsiäisen jälkeen kotiin, oli ihanaa nauttia maanantain vapaapäivästä Helsingissä. Kerrankin oli viikon ensimmäisenä päivänä mahdollisuus valmistaa huolella haudutettua ragù alla bolognese -kastiketta.  Jätimme padan hautumaan uunin lempeään lämpöön ja suuntasimme pyöräretkelle keväisen Helsingin hyisille rannoille. Pyöräteillä ei ollut tungosta ja villatamineissani olin pukeutunut kuin pahimmilla paukku pakkasilla.  No enpä ainakaan palellut, vaan nautin valosta, jossa on jo lupaus kesästä.

Kotiin palattuamme pata oli muhinut uunissa lähes seitsemän tuntia ja valmista tarjoiltavaksi.  Pitkä haudutus teki tehtävänsä – täydellistä! Jälkiruuan olin tehnyt valmiiksi jo edellisenä päivänä, ja maanantain sapuskat tuntuivatkin valmistuvan käden käänteessä.

Olen syönyt elämäni parhaan ragù alla bolognesen, eli pitkään haudutetun bolognese-kastikkeen New Yorkin East Villagessa, Frank-nimisessä ravintolassa. Tarjoilija kertoi kokin valmistavan ragùn padassa uunissa. Siitä lähtien olen tehnyt itsenkin niin. Pari vuotta sitten Glorian ruoka ja viini -lehdessä oli ragù-resepti, johon tuli tähtianista. Kokeilin ragùn maustamista uudella mausteella ja jäin koukkuun. Tähtianis antaa kastikkeelle oman täyteläisen vivahteensa.

Ragù alla bolognese

400 g (luomu) naudan kulmapaistia (tai naudan paistijauhelihaa)

voita

oliiviöljyä

1 iso sipuli

2 valkosipulin kynttä

1-2 porkkanaa

2-3 varsisellerin vartta

1 tl suolaa

mustapippuria myllystä

ripaus raastettua muskottipähkinää

2 rkl tomaattipyreetä

1 tlk tomaattimurskaa

2 dl valko- tai punaviiniä

1 tähtianis

Mikäli käytät kokolihaa, paloittele liha. Silppua sipulit ja sellerin varret. Raasta porkkanat. Ruskista liha voissa padassa tai paistinpannussa. Mausta suolalla, vatsajauhetulla mustapippurilla ja tomaattipyreellä. Kypsennä vielä hetki. Kuullota vihanneksia öljyssä muutama minuutti (älä ruskista). Laita kaikki ainekset pataan ja kuumenna liedellä kiehuvaksi. Siirrä pata 125-asteiseen uuniin. Anna hautua kuusi tai seitsemän tuntia. Lisää haudutuksen aikana tarvittaessa vettä.

Tarjoa leveän nauhapastan, pappardellen, ja vastaraastetun parmesaanin kanssa.