Olen ennenkin puhunut siitä, miten itselläni ruoan merkitys on hektisessä lapsiperhearjessa vain entisestään korostunut. Haluan koota perheeni yhteisen pöydän ympärille joka päivä. Ruokapöydän ääressä on hyvä vaihtaa päivän kuulumiset, siinä olemme varmasti ja toistuvasti jokainen läsnä toinen toisillemme.
Viikonloppuna toipilas kuopuksemme nukkui ylipitkät päiväunet, minkä seurauksena hän söi päivällisensä eri aikaan kuin me muut. "En minä halua syödä yksin, meidän täytyisi syödä yhdessä, koska se on paljon mukavampaa", kolmevuotias reklamoi. Arvatkaa, olinko urputuksesta hyvilläni! Vaikka välillä tuntuu siltä, etteivät lapset perusta perhepäivällisistä tuon taivaallista, niillä on kuitenkin suuri merkitys myös heille. Pienen lapsen kommentti kertoo siitä, että yhdessä syöminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Se on kuin liimaa joka liittää ihmiset yhteen. Monet yhteisöt muodostuvat ruokapöytien ääressä, olipa sitten kysymyksessä perhe tai ystäväporukka. Yhdessä syöminen lisää myös onnellisuutta. Lisäksi tutkimukset kertovat, että yhdessä syöminen edesauttaa lapsilla mm. empatian (ja monen muunkin inhimillisen hyveen) kehittymisessä.
Ruoka on itselleni jokapäiväinen nautinto ja myönnän olevani ruoan laadun suhteen vähän nirsokin. Haluan nauttia ruokaa, joka maistuu hyvältä, mutta on samalla myös terveellistä ja ravitsevaa. Onneksi tämä ei kuitenkaan tarkoita monimutkaisia reseptejä tai kalliita raaka-aineita, saati sitä, että kokkailuun täytyisi käyttää kohtuuttomasti aikaa. Huolella haudutettu puuro tai yksinkertainen omeletti ajavat kyllä asiansa.
Japanilaistyyppiset, misokeittopohjaiset nuudelikeitot kuuluvat nekin arjen pikaruokarepertuaariimme. Huolella valmistettu ramen-liemi on vertaansa vailla, mutta myös pikaversiot ovat varsin maistuvia. Viimeisimmässä versiossani oli kikhernenuudeleita (saa esim. Stockalta ja Ruohonjuuresta) , tofua, lehtikaalia, herkkusieniä ja herneitä. Yleensä käytän misokeitossa kombulevää, mutta tämän toteutin simppelisti pelkän misotahnan ja inkiväärin turvin. Hyvältä maistui myös näin. Resepti tulee tässä!
Vegaaninen ramen-keitto (neljälle)
1,3 l vettä
2,5 rkl (vaaleaa) misotahnaa (tarkista tarvittaessa gluteenittomuus) *
3 cm pala inkivääriä hienonnettuna
1 rkl tamari-soijaa
1 pkt pehmeää tofua kuutioituna (ei silken)
1 pss pakasteherneitä
2 lehtikaalinlehteä
8 herkku- tai siitakesientä viipaloituina
10 cm pala purjoa ohueksi suikaloituina
Lisäksi
shichimi-maustetta* (eli japanilaista chilimaustetta)
Keitä kikhernenuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja huuhtele ne kylmällä vedellä. Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Lisää joukkoon inkivääri ja tamari. Lisää pakasteherneet ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää tofu ja sienet. Poista kaalinlehdistä keskiruoti ja revi lehdet suupalan kokoisiksi paloiksi. Ota kuppiin lientä ja sekoita sen joukkoon misotahna. Kaada misoseos kattilaan. Lisää joukkoon myös lehtikaali. Kuumenna keitto ja nosta se pois liedeltä.
Annostele kulhoihin nuudeleita. Kauho päälle keittoa ja viimeistele annokset suikaloidulla purjolla sekä japanilaisen shichimi-chilimausteen kera.
* Laadukkaita japanilaisia eintarvikkeita myy esim. Tokyokan Helsingin Annankadulla. Heillä on myös verkkokauppa.
2 kommenttia:
Näyttää ihan täydelliseltä marraskuun keitolta! Rakastan tämän makumaailman soppia :)
Kiitos, Tiina! Japanilaiset keitot ovat kieltämättä omiaan juuri tähän vuodenaikaan. Ne lämmittävät ihanasti ja helpottavat tarvittaessa myös flunssaista oloa. :)
Lähetä kommentti