perjantai 30. joulukuuta 2016

Uusi vuosi & entiset kujeet - hummus & Uuden vuoden meze-menu (GF, V)


hummustahna, kikhernetahna, vegaaninen-tahna, tahinitahna, tahini, kikherne

Meillä vietettiin Tapanin päivää Lähi-idän makujen saattelemana. Alkupalaksi katetusta meze-pöydästä löytyi tätä säilötyillä sitruunoilla maustettua porkkanasalaattia, yrttistä granaattiomenasalaattia, baba ganoushia ja tietysti hummusta. 

Siihen nähden, miten tiuhaan hummusta valmistan, on ihme, ettei ohje ole päätynyt vielä blogiin asti. Nyt on siis korkea aika korjata tämä huomattava puutos blogini reseptirepertuaarissa! Hummus on niitä ruokia, joihin en kyllästy koskaan. Syön sitä usein leivän päällä ja yksi helpoista ja nopeista kotitoimistopäivieni suosikkilounaista koostuu isosta lautasellisesta tätä kvinoaan tehtyä tabboulehia hummuksen kera. 

Hummuksen voi valmistaa monella tapaa ja eri koulukunnat kinastelevat kernaasti mielellään siitä, mikä on se ainoa oikea tapa valmistaa tätä herkullista kikhernetahnaa. Jotkut lisäävät sekaan soodaa, toiset kuorivat kikherneet ja monet karsastavat purkkikamaa. Paras hummus valmistuu eittämättä itse keitetyistä kikherneistä, mutta varsin kelvolliseen lopputulokseen pääsee myös purkkikikherneitä käyttämällä (laatuun kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota). Itse päädyn usein ajan puutteen (tai ennakoimattomuuden) vuoksi valmistamaan hummukseni säilötyistä kikherneistä. Yhdessä asiassa olen kuitenkin tarkka. Hummus kannattaa valmistaa juuri ennen tarjoilua, eikä sitä kannata säilöä pitkään, koska kikherneet alkavat käydä varsin nopeasti

hummustahan, shirazi-salaatti, kikhernetahna, granaattiomenasalaatti, meze-tarjoilut, sumakilla-maustettu-salaatti, tahinitahna

Luulen, että voisin  syödä hummusta jossakin muodossa vaikka joka päivä. Muutenkin Lähi-idän keittiön maut uppoavat minulle aina. Niinpä olen jälleen uutena vuotena, juuri Tapanin päivästä toettuani, valmis meze-illalliseen. Monena uutena vuotena olemme valmistaneet ystävien kesken monen ruokalajin illallisen, mutta tänä vuonna haluan ottaa rennosti ja kattaa kaiken pöytään yhdellä kertaa. Meze-pöytä on juuri omiaan tällaiseen rentoon illanviettoon. Siinä on sekin hyvä puoli, että monipuolisesta tarjonnasta kukin löytää itselleen helposti mieluisaa syötävää.

Kikherneistä ja tahinista valmistettu hummus kuuluu ilman muuta meze-pöydän tarjoiluihin. Helpon hummuksen reseptin löydät postauksen lopusta. Hummuksen lisäksi ajattelin kattaa pöytään näitä blogini arkistosta löytyviä Lähi-idän kasvisherkkuja, joiden resepteihin pääset ruoan nimiä klikkaamalla:


Ja uuden vuoden päivänä brunssipöydässä komeilee ehdottomasti harissalla ryyditetty pohjois-afrikkalainen munakaspannu, Shakshouka. <3

Rentoa ja onnellista uutta vuotta kaikille!

P.S. Hummus maistuu ihanalta ja samalla se on superterveellistä. Etenkin sen sisältämä tahini on hyvisruokaa parhaimmillaan, täynnä vitamiineja ja hivenaineita sekä hyviä rasvoja. 


Tahinilla-maustettu-kikhernetahna, hummus-bi-tahini, tahna-leivän-päälle, vegaaninen-tahna

Hummus

3 tlk kikherneitä (esim. Go green)
5 rkl (luomu)tahinia eli seesaminsiementahnaa (vaaleasta syntyy parhaan makuinen hummus)
3 (luomu)sitruunan mehu
3 valkosipulinkynttä
n. 1 dl vettä
hienoa (harmaata)merisuolaa tai ruususuolaa

Pinnalle

(luomu) extra virgine -oliiviöljyä
sumakkia

Huuhtele ja valuta kikherneet siivilässä. Laita kikherneet, tahini, sitruunanmehu ja valkosipulit sekä 1/2 dl vettä tehosekoittimen kulhoon. Aja tasaiseksi. Lisää vettä koneen käydessä, kunnes hummuksen rakenne on sopivan notkeaa. Rakenteen kuuluu olla tahnamainen. Mausta suolalla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sitruunanmehua tai suolaa.

Kaada hummus kulhoon. Pirskottele pinnalle laadukasta oliiviöljyä ja sumakkia. Koristele halutessasi granaattiomenansiemenillä ja mintunlehdillä.


kikhernetahna, hummus, hummus-bi-tahini, granaattiomenan-siemenet, tahinilla-maustettu-tahna

tiistai 20. joulukuuta 2016

Arkiston joulukimara - 3 x joulukala


Suolattu-sitruunasiika, tönkkösuolattu-siika, graavisiika, graavisiika-sitruunaliemessä, tillillä-ja sitruunalla-maustettu-siika, oliiviöljyssä-marinoitu-siika, whitefish-marinated-in-olive-oil-and-lemon, marinated-whitefish, sitruunamarinoitu-siika
Suolattu sitruunasiika

Jouluviikko etenee hurjaa vauhtia. Vielä on pari dead linea selätettävänä ja lasten joulujuhlaa juhlittavana ennen aattoa. Muutama lahja uupuu vielä, mutta onneksi ruokasävelet ovat selvät ja kuusikin komeilee jo olohuoneessa.

Meillä vietetään jouluja aina suurella joukolla ja jouluruoat valmistuvat yhteisvoimin. Joulupöydän kala-alkupalat ovat perinteisesti olleet vastuullani ja niin on myös tänä vuonna. Pöydästä löytyy aina tiettyjä sukuklassikoita sekä pari tuoreempaa tulokasta. Tässä kolme aiemmin postaamani huippuhyvää kalareseptiä - mielestäni ne ansaitsevat toisinnon.  Suolattu sitruunasiika  ja fenkolilohi  ovat kuuluneet jouluihini vuosia, kun taas ginigraavattu lohi eli Napue-lohi on uudempi tuttavuus. Se on alkujaan mieheni isän bravuuri, jonka olen sittemmin ottanut omakseni.

Suolattua siikaa oliiviöljy-sitruunamarinadissa

600 g siikafileitä nahkoineen
1,5 rkl karkeaa (harmaata)merisuolaa
1,5 dl mietoa (luomu)oliiviöljyä
yhden (luomu)sitruunan mehu
1 iso sipuli
1 ruukku tilliä

Pyyhi siikafileiden pinta kuivaksi talouspaperilla ja aseta ne sitten vuokaan. Ripottele päälle suola ja peitä vuoka kelmulla. Anna suolaantua jääkaapissa vuorokauden ajan.

Pyyhi suola fileiden pinnasta ja laikkaa ne sitten ohuehkoiksi viipaleiksi.

Valmista kastike. Silppua sipuli ja laita se kulhoon yhdessä oliiviöljyn, sitruunanmehun ja silputun tillin kanssa. Lisää kalat ja sekoita varovasti. Anna marinoitua vielä pari tuntia ennen tarjoilua.

Fenkoligraavattu-lohi, jauhetulla-fenkolilla-mausettu-lohi, graavilohi, graavilohi-ja-sinappikastike, grav-lax, grav-lax-with-fennel, fennel-flavored-lax
Fenkoligraavattu lohi
Fenkoligraavattu lohi

500 g pala lohta nahkoineen, (ruodottomana, ylimääräiset rasvat poistettuna)
2 rkl karkeaa (harmaata) merisuolaa

valkopippuria myllystä

4 rkl jauhettua, kuivattua fenkolia
4 rkl kuivattua tilliä
valkopippuria myllystä

Sinappikastike lohelle
2 rkl dijonsinappia
2 rkl tavallista sinappia
1,5 rkl hunajaa
2 dl neutraalinmakuista öljyä (esim. vaaleaa oliiviöljyä)
hienoa merisuolaa
valkopippuria myllystä

Aseta kala vuokaan nahkapuoli alaspäin. Ripottele suola kalan pintaan. Rouhaise päälle vielä valkopippuria. Peitä vuoka kelmulla. Anna lohen graavautua jääkaapissa yön yli.

Ennen tarjoilua: pyyhi ylimääräiset suolarakeet lohen pinnasta. Sekoita tilli ja jauhettu fenkoli keskenään kulhossa. Ripottele seos lohen päälle.

Valmista sinappikastike. Sekoita sinapit ja hunaja kulhossa tasaiseksi tahnaksi. Lisää öljy ohuena nauhana pienellä vispilällä koko ajan sekoittaen. Mausta kastike suolalla ja ripauksella valkopippuria.



Leikkaa lohi siivuiksi ja tarjoa sinappikastikkeen kera. 

Napuella-maustettu-lohi, ginilohi, graavilohi, maustettu-graavilohi, ginillä-maustettu-lohi, Gin-flavored-salmon, grav-lax, gin-flavored-grav-lax
Ginigraavattu lohi

Ginigraavattu lohi pikaversiona


500 g nahallinen pala lohta
1,5 tl hienoa merisuolaa
1 (luomu)sitruunan mehu
5 rkl (Kyrön Napue-) giniä 
pari hyppysellistä kuivattua roseepippuria
runsaasti tuoretta tilliä silputtuna


Leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi. Aseta siivut laakealle vadille. Purista päälle sitruunanmehua (luomusitruunat maistuvat parhaimmalle). Pirskottele päälle myös gini ja ripottele pinnalle vielä suolaa. Anna tekeytyä kylmässä vähintään tunnin ajan. Nosta lohet kuivalle vadille. Muserra roseepippurit sormien välissä ja sirottele ne lohen päälle. Viimeistele tuoreella tillisilpulla.







sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Adventtikalenterin 4. luukku - matchalla maustettu granola (GF, V)

Gluteeniton-granola, paahdettu-mysli, karpalo-granola, karpalo-mysli, vihreällä-teellä-maustettu-granola, vihreällä-teellä-maustettu-mysli, matcha-granola, granola-with-match

Jouluna tykkään muistaa ihmisiä ruokalahjoin. Useana vuotena olen lahjonut ystäviäni itse tehdyllä granolalla ja niin teen myös tänä vuonna. Tällä kertaa hpakettiin päätyy matcha-jauheella maustettua mysliä. 

Matcha on japanilasta, hienoksi jauhettua vihreää teetä, jonka täyteläinen maku on samaan aikaan karvas ja makea. Tykkään käyttää matchaa ruoanlaitossa ja myslin lisäksi se maistuu ihanalta esimerkiksi tässä matcha-jogurtissa. 

Juon matcaa paljon myös perinteiseen tapaan veteen vispilöitynä. Toisinaan taas valmistan siitä espressomaisen shotin, jonka voimin sitkeinkin väsymys usein taittuu. Matcha on ihanaa myös siksi, että se samanaikaisesti sekä virkistää että rentouttaa. Lisäksi siinä on paljon antioksidantteja ja sen sisältämä lehtivihreä puhdistaa kehoa - herkullisen makunsa lisäksi matcha tuokin tähän mysliin myös paljon muuta hyvää. Matchalla maustetulla granolalla oman tai ystävän aamu alkaa hyvin.

P.S. Aiemmin postaamani kookosmyslin resepti löytyy täältä.


Granola-karpaloilla, itse-tehty-mysli, paahdettu-siemenmysli, matcha-mysli, teellä-maustettu-mysli, matchalla-maustettu-mysli, self-made-granola, granola-with-matcha-powder, matcha-flavored-granola

Matcha-granola karpaloilla

5 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl mieleisiäsi pähkinöitä (esim. pekanpähkinä)
4 rkl kookosöljyä
3 rkl (luomu)hunajaa / vegaaniseen versioon kookossiirappia
2 tl (luomulaatuista) matcha-teetä
1 dl kuivattuja karpaloita

Sekoita kaurahiutaleet, seesaminsiemenet ja pähkinät kulhossa. Laita kookosöljy ja hunaja / kookossiirappi kattilaan. Kuumenna, kunnes hunaja / kookossiirappi liukenee öljyyn. Sekoita hunajaöljy mysliseoksen joukkoon. Levitä mysli uuninpellille. Paahda mysliä 180-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia.

Anna myslin jäähtyä. Sekoita jäähtyneen granolan joukkoon matcha-jauhe ja karpalot. Tarjoa mysli mieleisesi jogurtin kera.




Matchalla-mausettu-granola, matcha-granola, itse-tehty-granola, paahdettu-mysli, siemen-mysli, paahdettu-siemenmysli, granola-karpaloilla, granola-with-cranberries, self-made-granola-with-matcha


tiistai 13. joulukuuta 2016

Vegaaninen kylmäsavulohi eli porkkanalohi alias porkkala (V, GF)

Vegaaninen-lohi, vegaaninen-kylmäsavulohi, porkkanalohi, gluteenittomat-palttoonapit, gluteeniton-ruisleipä, gluteenittomat-cocktailpalat, vegaaniset-cocktailpalat

Vegaanisesta kylmäsavulohesta eli porkkalasta on joulukuussa intoiltu somessa siinä määrin, että sen valmistamisessa käytetty nestemäinen savuaromi loppui monin paikoin kauppojen hyllyiltä. Erityisesti kasvissyöjät villinnyt buumi sai alkunsa, kun Paju Purovuo ja Minni Väärä julkaisivat lohettoman lohen reseptin P.S. Olen vegaani Youtube-kanavallaan.

Sen verran kiinnostavalta porkkanalohi kuulosti, että sitä oli itsekin testattava. Ensin merisuolaan haudattuja porkkanoita kypsennetään 190-asteisessa uunissa puolitoista tuntia. Sen jälkeen porkkanat suikaloidaan juustohöylällä ohuiksi siivuiksi ja niitä marinoidaan savuaromissa pari vuorokautta. Lopputulos on hämmästyttävän kylmäsavulohimainen. 

Toisia porkkalan tituleeraaminen lohettomaksi loheksi on ärsyttänyt. Mielestäni tuttuihin asioihin rinnastaminen voi uusissa asioissa olla kuitenkin paikallaan, koska se ohjaa ihmisiä oikeille jäljille. Kun porkkalan rinnastaa kylmäsavuloheen, voi sekasyöjänkin olla helpompi vaihtaa lohi toisinaan maukkaaseen kasvisvaihtoehtoon. Itse kyllä söisin tätä yhtä innokkaasti, vaikka sitä ei kalaan rinnastettaisikaan.  Olen viimeaikoina innostunut entistä enemmän vegaaniruoasta, vaikka en vegaani olekaan. Syön kuitenkin etupäässä kasvisruokaa ja toivotan porkkanalohen lämpimästi tervetulleeksi ruokarepertuaariini. Talvi-illat ja porkkalalla silatut blinit siintävät jo mielessäni!

vegaaninen-lohi, loheton-lohi, porkkala, vegaaniset-cocktailpalat, gluteenittomat-cocktailpalat, gluteenittomat-palttoonapit, vegan-salmon, carrot-salmon, vegan-smoaked-salmon

Vegaaninen kylmäsavulohi eli porkkanalohi

5 pulleaa porkkanaa
runsaasti karkeaa merisuolaa

marinadiin:
1 rkl vaaleaa oliiviöljyä
2 tl nestemäistä savuaromia (esim. Poppamies)
1 tl valkoviinietikkaa

lisäksi
(gluteenittomia) hapannappeja (esim. Free from G)
(vegaanista) tuorejuustoa
tilliä
silputtua punasipulia
(luomu)sitruunanlohkoja

Kuumenna uuni 190-asteiseksi. Pese ja kuivaa porkkanat. Peitä uunivuoan pohja karkealla merisuolalla. Aseta porkkanat uunivuokaan. Peitä porkkanat kauttaaltaan merisuolalla. Kypsennä porkkanoita 190-asteisessa uunissa 1,5 tuntia. 

Anna porkkanoiden jäähtyä. Kuori porkkanat varovaisesti. Suikaloi porkkanat juustohöylällä. Sekoita marinadin ainekset kulhossa. Sekoita porkkanat marinadiin ja kääntele niitä varovaisesti käsin, jotta marinadi levittyy niihin tasaisesti. Anna maustua jääkaapissa 1-2 vrk.

Tarjoa  tuorejuuston (vegaanisen, jos haluat täysin vegaanisen version), silputun tillin ja punasipulin kera. Purista päälle vielä sitruunanmehua.


porkkala, porkkanalohi, vegaaniset-cocktailpalat, gluteenittomat-cocktailpalat, gluteenittomat-palttoonapit, vegan-salmon, plant-based-salmon, vegan-carrot-salmon

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Adventtikalenterin 3. luukku - fenkolilohi & sinappikastike (GF)



fenkoligraavattulohi, graavilohi-fenkolilla, sinappikastike-lohelle, graavilohi, gravlax-with-fennel, fennel-flavored-gravlax

Alkupalapöydän kalat ovat mielestäni joulupöydän parasta antia. Jos minulta kysytään, ei lämpimiä ruokia tarvitsisi valmistaa lainkaan. Tykkään kyllä lanttulaatikosta ja monesta muustakin sukumme lämpimästä jouluruoasta, mutten yleensä jaksa syödä niitä kuin murusen, ja senkin putaasta velvollisuudentunnosta. Viime vuonna teimmekin radikaalin päätöksen, emmekä valmistaneet erillistä pääruokaa lainkaan. Sen sijaan panostimme kylmiin "alkupaloihin" entistäkin enemmän, eikä kukaan tuntenut aterian jälkeen jääneensä mistään paitsi.

Joulupöydän tarjoilut rakentuvat meillä vuodesta toiseen samaan tapaan perheklassikoista ja niiden rinnalle tuoduista uusista mauista. Ilman tiettyjä ruokia, joulu ei kuitenkaan maistu joululta. Yksi ehdottomista sapuskoista on tämä jauhetulla, kuivatulla fenkolilla ja tillillä maustettu lohi. Tätini toi sen jouluihimme parikymmentävuotta sitten. Hän sai reseptin naapuriltaan Gero Hottingerilta. Samalla hän sai edesmenneeltä keittiömestarilta myös suuren purkillisen jauhettua fenkolia, sitä kun ei siihen aikaan tahtonut löytää mistään. Vieläkin sen löytäminen voi olla kiven alla, mutta ainakin sitä saa Hakaniemen hallista Parhialan siirtomaatavarakaupasta. Resepti on luultavasti vuosien saatossa hieman muuttunut, mutta maku on yhtä lailla entisellään. 

Joulukauden jälkeen pidän fenkolilohesta yleensä pienen tauon, koska kesällä koittaa tämän sapuskan toinen sesonki. Fenkolilohi, sinappikastike ja uudet perunat ovat lyömätön yhdistelmä! 

Graavilohi-fenkolilla, fenkolilohi, graavilohi, lohi-kuivatulla-fenkolilla, sinappikastike-lohelle, gravlax, gravlax-with-fennel, fennel-flavored-salmon, salmon-with-fennel

Fenkoligraavattu lohi

500 g pala lohta nahkoineen, (ruodottomana, ylimääräiset rasvat poistettuna)
2 rkl karkeaa merisuolaa
(1 rkl sokeria)
valkopippuria myllystä

4 rkl jauhettua, kuivattua fenkolia
4 rkl kuivattua tilliä
valkopippuria myllystä

Sinappikastike lohelle
2 rkl dijonsinappia
2 rkl tavallista sinappia
1,5 rkl hunajaa
2 dl neutraalinmakuista öljyä (esim. vaaleaa oliiviöljyä)
hienoa merisuolaa
valkopippuria myllystä

Aseta kala vuokaan nahkapuoli alaspäin. Ripottele suola (ja halutessasi myös sokeri) kalan pintaan. Rouhaise päälle vielä valkopippuria. Peitä vuoka kelmulla. Anna lohen graavautua jääkaapissa yön yli.

Ennen tarjoilua: pyyhi ylimääräiset suolarakeet lohen pinnasta. Sekoita tilli ja jauhettu fenkoli keskenään kulhossa. Ripottele seos lohen päälle.

Valmista sinappikastike. Sekoita sinapit ja hunaja kulhossa tasaiseksi tahnaksi. Lisää öljy ohuena nauhana pienellä vispilällä koko ajan sekoittaen. Mausta kastike suolalla ja ripauksella valkopippuria.

Leikkaa lohi siivuiksi ja tarjoa sinappikastikkeen kera. 

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Tervetuloa takaisin - korealainen bibimbap (GF)


korealainen-kasvisruoka, bibimbap, gluteeniton-gochujang, kasvispyttipannu, aasialainen-kasvispyttipannu, korealainen-pyttipannu

Korealaisesta chilitahnasta, gochujangista on meuhkattu parisen vuotta, eikä syyttä, onhan se koukuttavan herkullista. Oman jääkaappini vakiovarustukseen se on kuulunut jo vuosikaudet ja olen mielihyvin antanut sen sisältämät e-koodit anteeksi. Gochujang antaa makua marinadeihin ja se on oiva mauste myös grilliruoille - ja korealaisen kasvispyttipannun, bibimbapin, kyljessä se on ehdoton!

Kun suhteeni gluteenin katkesi lopullisesti noin vuosi sitten, myös gochujang-rakkauteni järkkyi. Valtaosa valmistahnoista sisältää nimittäin gluteenia. Ulkomaisista nettikaupoista löysin gluteenittomia tahnoja, mutta ilahduin kovasti, kun löysin helsinkiläisen Toyokanin valikoimista vehnättömän gochujang-tahnan. Löytöni myötä esimerkiksi bibimbapin valmistaminen ei enää vaadi  ennakointia. Lähiaikoina aion tosin opetella tekemään gochujangia myös itse.

Bibimbap on hyvällä tavalla mörssäriruokaa, juuri sellaista, jota tekee mieli silloin, kun on hyvin väsynyt. Omasta mielestäni tämä sopiikin mainiosti myös juhlien jälkeisiin päiviin.

Lämpimään vuodenaikaan tykkään käyttää bibimbapiin raakoja vihanneksia, mutta näin talviaikaan keho kaipaa selvästi myös kypsennettyä ruokaa, joten wokkaan porkkanat ja purjot pikapikaa pannussa niin, että ne jäävät vielä napakoiksi.

Sitten kaikki ainekset asetellaan kulhoon, jonka jälkeen kaikki ainekset sekoitetaan gochujangin kanssa ihanasti sekaisin. <3

kasvisbibimbap, bibimbap, gluteeniton-gochujang, korealainen-pyttipannu, korealainen-kasvisruoka, aasialainen-pyttipannu

Bibimbap (neljälle)

2 dl mustariisiä
vettä
hienoa merisuolaa riisin keitinveteen
kaksi kourallista vihreitä papuja
3 porkkanaa
15 cm pala purjoa
rasiallinen siitake- tai herkkusieniä
kookos- tai oliiviöljyä paistamiseen
2 rkl seesaminisemeniä paahdettuna
1 rkl luomulaatuista seesamiöljyä, esim. Clearspring
2 rkl tamaria 
1 rkl raastettua (luomu)inkivääriä
4 kananmunaa

Lisäksi 
gochujang-chilitahnaa
kimchiä (kotitekoisen kimchin ohje löytyy täältä)

Keitä mustariisi pakkauksen ohjeen mukaan.

Valmista annoksen muut komponentit riisin kiehuessa.
Suikaloi porkkanat. Kuumenna öljy pannussa. Lisää inkivääri ja porkkanat. Wokkaa porkkanoita pari minuuttia, mausta tamarisoijalla. Nosta porkkanat syrjään ja pidä lämpimänä. Viipaloi sienet. Wokkaa niitä pari minuuttia öljyssä. Mausta sienet tamarilla, seesamiöljyllä ja paahdetuilla seesaminsiemenillä. Suikaloi purjo ja wokkaa purjosilppua pari minuuttia. Upota pavut kiehuvaan veteen kolmeksi minuutiksi. Kasta ne tämän jälkeen jääkylmään veteen kypsymisen lopettamiseksi. Paista kananmunat yhdeltä puolelta niin, että keltuainen jää juoksevaksi.

Kokoa annokset kulhoihin. Kasaa alimmaiseksi mustariisiä ja asettele sen päälle vihannekset ja kananmuna. Tarjoa gochujangin ja kimchin kanssa.



sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Adventtikalenterin 2. luukku - kookosriisipuuro (V, GF)


Lapsena aattoaamupäivän riisipuuro oli jouluruoista ehdoton lempparini. Sittemmin olen oppinut arvostamaan muitakin jouluruokia, mutta  joulu ei edelleenkään tunnu joululta, ellei päiväni ala riisipuurolla. Suvussani joulupuuro on aina syöty kanelin ja sokerin kera enkä ole myöhemminkään oikein päässyt sekametelisopan makuun, se kun ei maistu suussani joululta. Maku- ja tuoksumuistot ovat totisesti sitkeitä...

Täysin puristiksi en joulupuuron suhteen ole kuitenkaan heittäytynyt. Viime vuonna meillä herkuteltiin tällä mantelimaitoon keitetyllä riisipuurolla ja tänä vuonna on kookoksisen puuron vuoro. Valkoisen sokerin sijaan ripottelen sen pinnalle kookossokeria ceyloninkanelin ja paahdettujen mantelilastujen kera. Enkä suinkaan tyydy syömään joulupuuroa vain aattoaamuna, vaan hauduttelen sitä joulukuussa  monen muunkin päiväni iloksi. 



Kookosriisipuuro & paahdettuja manteleita 
(neljälle)

2 dl (luomu)puuroriisiä
2 dl vettä
1 l kookosmaitoa
hienoa (harmaata)merisuolaa
kuorittu manteli puuroon piilotettavaksi

Lisäksi

kookossokeria
(ceylonin)kanelia
mantelilastuja
mantelimaitoa

Kiehauta vesi kattilassa. Lisää riisi. Anna kiehua, kunnes vesi on imeytynyt riisiin (tämä vie pari minuuttia). Lisää kookosmaito ja kuumenna kiehuvaksi. Anna puuron hautua kannen alla miedolla lämmöllä välillä sekoittaen n. 40 minuuttia. Kun puuro on valmista, lisää joukkoon joulumanteli.

Paahda mantelilastut kuivalla valurautapannulla puuron hautuessa.

Tarjoa joulupuuro paahdettujen mantelilastujen, kookossokerin ja kanelin sekä mantelimaidon kera.

perjantai 2. joulukuuta 2016

Pöytä on katettu - itsenäisyyspäivän tunnelmia yhdessä syöden & ginigraavattu lohi pikaversiona (GF)



Elo-säätiön Syödään yhdessä on yksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden suurimmista hankkeista. Sen tarkoituksena on saattaa suomalaiset yhteisen pöydän ääreen entistä useammin. Karut tilastot kertovat, että maassamme riittää tällä saralla työtä. Vaikka valtaosa suomalaisista pitää yhdessä syömistä tärkeänä, meillä kokoonnutaan yhteisen aterian äärelle harvemmin kuin yhdessäkään toisessa OECD-maassa. 

Jotkut tutkijat ovat peräti sitä mieltä, että Suomen kansanterveysongelmat johtuvat  kansakuntaamme piinaavasta yksinäisyydestä. Ihmisellä on biologinen tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Jos tämä ei toteudu, alamme voida huonosti, minkä seurauksena toiset juovat liikaa ja toiset syövät suruunsa, mikä taas aiheuttaa monia fyysisiä sairauksia. Minun on pitkälti helppo yhtyä tähän ajatukseen - yhdessä syöminen lisää hyvinvointia monessa mielessä. Hatunnosto Elo-säätiölle kunnianhimoiselle ja tärkeälle hankkeelle!

Vaikka yhdessä syöminen on  loppujen lopuksi itsessään tärkeämpää kuin se, mitä lautasella on tai miltä pöytä näyttää, maistuva ruoka ja kauniisti katettu pöytä ovat minulle jokapäiväisiä iloja. Olen jo pidemmän aikaa ajatellut, että koska teen työkseni sisustusjuttuja lehtiin, haluaisin tuoda tätä puolta jotenkin esiin myös blogissani (ruokakuvissa vilahtelevien astioitteni lisäksi). Älkää pelästykö, Dilliä ja Piparjuurta pysyy vastedeskin ruokablogina, mutta ajattelin jatkossa tehdä silloin tällöin myös kattaukseen liittyviä juttuja. 



Itselleni pöydän kattaminen on pieni rituaali, joka tuo ruokailuun lisäiloa. Miten paljon paremmalta ruoka maistuukaan, kun sen syö kauniilta lautasilta, joita ei ole heitelty pöydälle miten sattuu. Sama pätee take away -ruokaan - se maistuu keraamisesta kiposta syötynä paljon paremmalta kuin solumuovirasiasta mätettynä.

Ruoan kaunis esillepano on itselleni myös tapa arvostaa ruokaa ja opettaa sen kunnioittamista lapsilleni. Olipa ympärilläni muuten miten sotkuista tahansa, haluan kattaa pöydän kauniisti ennen ruokailua. Tämä ei tietenkään tarkoita tärkättyjä valkoisia liinoja tai kristallilaseja - ihan tavallisilla, konepestävillä astioilla (ja kivoilla paperiserveteillä) pärjää pitkälle. Sillä, miten astiat pöytään asettaa on suurin merkitys. 

Syksystä kevääseen meillä palavat ruokapöydässä aina kynttilät, olipa kyseessä arki tai juhla. Lapset ovat erityisen kiintyneitä tähän tapaamme. Esikoiseni ei osannut vielä edes puhua, kun hän jo reklamoi elekielellään, jos olimme unohtaneet sytyttää kynttilät. Kynttilöiden sytyttäminen merkitsee hetken. Se kertoo, että "tämä on tärkeää" - koska yhdessä syöminen on tärkeää niin monella tapaa.  




Samaan tapaan haluan pienillä ja vaivattomilla jutuilla erottaa juhlan arjesta. Itsenäisyyspäivänä levitän olohuoneen suurelle ruokapöydälle valkoisen pellavaliinan ja taittelen lautasten viereen kankaiset servetit. Samujin sinikuviollisesta tenugui-liinasta leikkaamani lautasliinat ovat päättelemättömine reunoineen kivan rennot ja ne tuovat kattaukseen isänmaallista sini-valkoisuutta. 

Itsenäisyyspäivän alla heittäydyin sen verran isänmaalliseksi, että kelpuutin kaapieni kätköistä juhlapöytään vain suomalaisia muotoilua. Tykkään yhdistää kattauksissa (ja sisustamisessa ylipäätään) uutta ja vanhaa. Tällä kertaa vanhempaa kerrostumaa edustavat ainoastaan Kaarina Ahon 1950-1960-lukujen taitteessa suunnittelema Harlekiini-maljakko sekä perintönä minulle päätyneet Ultima Thule-lasit. Valkoiset peruslautaset ja jokapäiväisessä käytössä olevat teräksiset aterimet ajavat asiansa myös juhlakattauksessa. Iittalan Nappula-kynttilänjaloista loistava kynttilänvaloa ja tuoreet kukat viimeistelevät juhlatunnelman! Tällä kertaa maljakkoon päätyi eukalyptuksen oksien lisäksi sinipiikkiä, jonka ohdakemainen kauneus viehättää minua. 






Kun itsenäisyyspäivän juhlapöytä katettu, kuuntelen levyltä Finlandia-hymnin edesmenneen Paappani kuoron laulamana (ja itken vähän). Sitten kannan ruokapöytään juhla-aterian, jonka nautin yhdessä rakkaitteni kanssa. 

Happokypsytetty, Kyrön Napue-ginillä  maustettu lohi sopii alkupalana juhlistamaan isänmaata. Resepti on nosto viime vuoden postauksestani, siksi kuva ei oikein sovi tähän kokonaisuuteen, älkää välittäkö siitä (tai kuvien kelmeästä talvivalosta)!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille - muistattehan syödä yhdessä!


Ginillä maustettu sitruunakypsytetty lohi

500 g nahallinen pala lohta
1,5 tl hienoa merisuolaa
1 (luomu)sitruunan mehu
5 rkl (Kyrön Napue-) giniä 
pari hyppysellistä kuivattua roseepippuria
runsaasti tuoretta tilliä silputtuna

Leikkaa lohi ohuiksi siivuiksi. Aseta siivut laakealle vadille. Purista päälle sitruunanmehua (luomusitruunat maistuvat parhaimmalle). Pirskottele päälle myös gini ja ripottele pinnalle vielä suolaa. Anna tekeytyä kylmässä vähintään tunnin ajan. Nosta lohet kuivalle vadille. Muserra roseepippurit sormien välissä ja sirottele ne lohen päälle. Viimeistele tuoreella tillisilpulla.



keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Sesongissa on voimaa - verigreippi-fenkolisalaatti, rucolaa, pinaattia & avokadoa (GF, V)



Miten suloisa fenkoleita ja mehukkaita verigreippejä löysinkään eilen Stockan herkusta. Espanjalaiset avokadotkin olivat edullisia ja kypsiä, vaikkeivät "syöntikypsiä" olleetkaan. Ihmekös tuo, sillä kaikkien kolmen hedelmän sesonki on käsillä juuri nyt.  

Usein idea päivän ruoasta syntyy itselläni kaupan vihannestiskillä sen mukaan, mikä milloinkin näyttää hyvältä. Koska vihannekset ja hedelmät ovat sesonkiaikanaan parhaimmillaan, tulen syöneeksi sesonginmukaisesti  pitkälti aivan luonnostani. Herkuttelen sesongin raaka-aineilla aina sydämeni kyllyydestä, jotta  sitten pärjään seuraavan sesonkiin asti ilman niitä. Tämä tuo ruokiin myös tervetullutta vaihtelua.

Pyrin syömään sesonkiruokaa myös ekologisista syistä ja monen muun lailla olen ottanut Satokausikalenterin avukseni eri sesonkien kartoittamisessa. Satokausikalenteri vahvistaa esimerkiksi sen, että espanjalaisten avokadojen sesonki on parhaillaan käynnissä. Avokadoviljelmien ongelmat ovat puhuttaneet jälleen viime aikoina. Yhden avokadokilon kasvattaminen kuluttaa peräti 1000 litraa vettä, mikä on suuri ongelma etenkin Meksikossa, Perussa, Etelä-Afrikassa ja Israelissa, jotka kärsivät kuivuudesta. Kuivuus on ongelma myös Espanjassa, mutta ei kuitenkaan samassa määrin kuin muissa viljelymaissa. Sikäläiset avokadot ovatkin vaihtoehtojaan parempi valinta. Tunnustaudun avokadojen suurkuluttajaksi, mutta espanjalaisen sesongin päätyttyä pyrin huhtikuussa siirtymään hedelmän kohtuukäyttäjäksi.

Nyt herkuttelen kuitenkin tällä sesonkihedelmistä kasatulla salaatilla, joka on todellinen vitamiinipommi. Siinä on avokadon lisäksi myös verigreippiä ja fenkolia sekä babypinaattia, rucolaa ja punasipulia. Tässäpä oiva ruokalaji myös joulupöydän tarjoiuita raikastamaan.




Verigreippi-rucolasalaatti & fenkolia, pinaattia & avokadoa (yhdelle)

1 verigreippi kalvottomiksi lohkoiksi käsiteltynä
1/2-1 avokado viipaloituna
1/2 pienestä fenkolista (mandoliinilla) ohueksi suikaloituna
1/4 pienestä punasipulista ohueksi suikaloituna
kourallinen babypinaattia
kourallinen rucolaa
(luomulaatuista) extra virgine -oliiviöljyä
sormisuolaa
mustapippuria myllystä

Laita fenkolisuikaleet kulhoon. Mausta ne oliiviöljyllä ja sormisuolalla. Pyörittele fenkolisuikaleita käsin, jotta öljy maustaa ne tasaisesti. Yhdistä loput ainekset fenkolien joukkoon. Mausta sormisuolalla ja mustapippurilla sekä tilkalla oliiviöljyä. Annostele salaatti lautaselle ja nauti. 




sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Adventtikalenterin 1. luukku - Gluteenittomat piparkakut (GF)


mantelipiparkakut, sokerittomat piparkakut, gluteenittomat piparit, sokerittomat piparit

Nostin adventtikynttelikköni eilen keittiön pöydälle odottamaan tätä aamua. Muistan, kuinka juhlalliselta adventtikynttilöiden sytyttäminen lapsena tuntui ja miten hienoa oli kasvaa niin isoksi, että sai itse sytyttää ne. Tänään oli 8-vuotiaani vuoro sytyttää ensimmäinen kynttilä aamunhämärässä. Poikanen suoritti tehtävänsä yhtä juhlallisin mielin kuin minä aikanani.

Helanderin huutokaupasta pari vuotta sitten löytämäni, Paavo Tynellin suunnittelema nelihaarainen kynttilänjalka on samanlainen kuin se, jota lapsuudenkodissani käytettiin andventtikynttelikkönä. Lapsuudessani sen esille ottamisesta ja ensimmäisen kynttilän sytyttämisestä alkoi virallinen joulunodotus. Niinpä tähän esineeseen kiteytyy lapsuuteni joulunodotuksen taika. 

Tietyt joulutraditiot virittävät joulutunnelmaan tuttujen tuoksujen lailla. Kynttilärituaalin lailla myös piparkakkujen paistaminen kuuluu meillä ensimmäiseen adventtiin. Mausteiden tuoksu ja kynttilänvalo virittävätkin hetkessä oikealle taajuudelle. 

Perinteisesti olen paistanut piparit tällä Ulla-mummuni reseptillä. Keliakiani myötä olen kuitenkin joutunut heittämään haikeat hyvästit Mummun piparkakuille. Ilokseni löysin Virpi Mikkosen ja Riikka Kantinkosken upeasta Joulukirjasta gluteenittomien mantelipiparkakkujen ohjeen, jota päätin oitis kokeilla. Mantelijauhoista valmistetut piparit ovat herkullisia - ja mikä parasta, niiden paistuessa, uunista leviää kotiin tuttuakin tutumpi tuoksu. Tervetuloa joulunaika!

P.S. Vaikka vaalin perinteitä, uudistan niitä myös mielelläni. Joulupöydän kattausta on esimerkisi kiva muunnella vuosittain. Myös joulupöydän tarjoilut vaihtelevat vuodesta toiseen. Vanhojen perheklassikoiden rinnalle on kiva tuoda vuosittain jokin uusi ruokalaji. Kauniista Joulukirjasta löytyy monta houkuttelevaa hyvän olon jouluruokareseptiä sekä lahja- ja koristeluideoita - suosittelen kaikille niille, joita terveellinen ruoka ja käsintekeminen kiinnostavat!

Paavo Tynellin kynttelikkö, Selinan keittiössä, adventtikynttelikkö


Joulukirjan gluteenittomat piparkakut

noin kolme pellillistä

125 g luomukirnuvoita
1 1/2 dl kookossiirappia 
2 rkl pähkinä- tai mantelivoita (halutessasi)
n. 1-2 tl ceylonkanelia
2 tl jauhettua kardemummaa
1 1/2 tl jauhettua pomeranssinkuorta
1 tl jauhettua inkivääriä
1/2 tl jauhettua neilikkaa
(Voit myös korvata mausteet käyttämällä pelkästään n. 3 tl piparkakkumaustetta)
1 luomukananmuna
4-5 dl mantelijauhoja
2 dl perunajauhoja
1 1/2 tl ruokasoodaa

Annostele voi, siirappi ja pähkinävoi kattilaan ja lämmitä sulaksi seokseksi. Ota kattila liedeltä, lisää mausteet ja anna jäähtyä. Sekoita joukkoon kananmuna. Sekoita hyvin. Sekoita jauhot ja ruokasooda keskenään ja lisää kosteiden aineiden sekaan. Sekoita tasaiseksi, muovailtavaksi taikinaksi. (Mantelijauhojen rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon jauhoja tarvitset. Lisää hieman jauhoja, jos taikina tuntuu liian löysältä.) Tarkista piparkakkutaikinan maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Huomioi, että mausteiden maku on aina miedompi paistetuissa pipareissa kuin taikinassa. Anna taikinan tekeytyä yön yli jääkaapissa.

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Ota taikinasta pala ja kaulitse se tasaiseksi, ohueksi levyksi. Säilytä loppuosaa taikinasta sillä välin jääkaapissa. Lisää taikinan päälle hieman perunajauhoja (tai esimerkiksi tapiokatärkkelystä), jotta kaulinta helpottuu.

Leikkaa taikinasta piparkakkumuotilla paloja ja siirrä piparit leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille. Paista uunissa pipareiden koosta riippuen 7-10 minuuttia, kunnes piparkakut saavat kauniin ruskean sävyn. Anna jäähtyä, tarjoile ja nauti!