lauantai 30. kesäkuuta 2012

Sadepäivän anisnäkkäri



Isoisoisäni veisti ja valoi tämän kynttilänjalan eräänä koleana ja sateisena kesänä yli kahdeksankymmentä vuotta sitten. Ulkona sataa kaatamalla, mutta kynttilänvalossa on kiva tunnelmoida ja harjoittaa kädentaitoja tänäkin kesänä. Olin ajatellut maalata jotain sadepäivän iloksi, mutta Hangon kauppiaatpa sulkevat ovensa kello yksi myös kesälauantaisin. Lomalaisena lähdin ”aamulla” niin verkkaisesti liikkeelle, etten enää ennättänyt maaliostoksille. Onneksi Hangon Bulevardin Sattvasta löytyi tammisaarelaisen Mörbyn tilan luomujauhoja. Niistä leivoin anisnäkkileipää, joka hupeni hetkessä viimeistä murua myöten. Onhan leipominenkin oiva kädentaito, jota tulee arkena harjoitettua aivan liian vähän.

Anisnäkkileipä

Juuri

1 ½ dl maitoa
1 ½ dl vettä
10 g tuorehiivaa
1 ½ dl (riihi)ruisjauhoja
1/2 rkl aniksen siemeniä

Lämmitä nesteet kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva sekä muut aineet. Anna taikinan tekeytyä yön yli.

Taikina

½ dl maitoa
½ dl vettä
10 g tuorehiivaa
½ tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
3 1/2 dl spelttijauhoja

vajaa 1 rkl hunajaa
3 tl suolaa

Lämmitä nesteet 37-asteiseksi. Lisää hiiva. Yhdistä kaikki ainekset edellisenä päivänä tekemääsi juureen. Vaivaa seosta muutama minuutti.

Jaa taikina neljään osaan ja kauli ne ohuiksi levyiksi jauhojen kanssa. Jauhoja kannattaa käyttää runsaasti, jottei taikina takerru kaulimeen.

Kuumenna uuninpelti 200-asteisessa uunissa. Pistele leipiin haarukalla reikiä ja aseta ne kuumennetulle pellille. Paista uunin alatasolla noin 10 minuuttia.











maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannuslounaan currysilli







Vietimme juhannusta täydellisessä suvisäässä veljeni perheen kanssa. Pitkän viikonlopun menu oli suunniteltu siten, että kaikki ruoat oli helppo valmistaa mökillä, jossa ei ole juoksevaa vettä. Kuten tapoihimme kuuluu, söimme juhannuslounaalla silliä ja uusiaperunoita. Tällä kertaa tarjolla oli ronskia currysilliä, johon jo useampi silliä karsastavakin on tykästynyt. Olut olisi epäilemättä sopinut sillin kyytipojaksi parhaiten, mutta raikas roseeviinikin toimi ruokajuomana hyvin (oluen suhteen olen valitettavan rajoittunut). Sillin voi mainiosti valmistaa jo päivää ennen tarjoilua.

Currysilli

4 matjessillifileetä (2 pkt) viipaloituna
1 kesäsipuli varsineen silputtuna
½ maustekurkku paloiteltuna
1 rkl kapriksia
1 prk crème fraichea
1-1,5 tl curryjauhetta (tai maun mukaan)

Sekoita curryjauhe crème fraicheen. Lisää muut ainekset joukkoon ja sekoita. Voiko helpompaa olla?

torstai 14. kesäkuuta 2012

Kaapinkallistusta - paistettua graavilohta ja sitruksista perunasalaattia



Helmasyntini on ehdottomasti se, että heitän liian usein ruokaa pois. Arjen pyörityksessä en nimittäin aina tule ajatelleeksi, mitä ruokakomerosta jo löytyy, vaan ostan lisää ruokaa, samalla kun vanhat sapuskat pilaantuvat jääkaapin perukoilla. Tämän myöntäminen hävettää. Häpeä on kuitenkin arvokas ja tarpeellinen tunne, sillä sen myötä voimme parantaa tapamme. Olen päättänyt, etten enää heitä ruokaa pois.

Ruoka on Suomessa tolkuttoman kallista, mutta niin kauan kun heitän sitä roskiin, minulla ei oikeastaan ole varaa urputtaa korkeista hinnoista. Pienellä vaivannäöllä voin helposti säästää rutkasti rahaa ja luontoa sitäkin enemmän. Länsimaisena ihmisenä elän niin etuoikeutettua elämää, etten voi sallia itselleni tällaista ruoan väärinkäyttöä.

Eilinen sapuska oli oiva esimerkki siitä, miten edellispäivän tähteistä saa loihdittua loistoruokaa. Keitetyistä uusista perunoista ja aiemmin velmistamistani voikukannuppukapriksista valmistui herkullinen perunasalaatti, jonka päälle paistoin graavilohta. Olisihan sitä graavilohta voinut syödä toisenakin päivänä ihan sellaisenaan, mutta vaihtelu virkistää.

Paistettua graavilohta ja sitruksista perunasalaattia

graavilohta viipaleina

keitettyjä uusia perunoita
kevätsipulin varsia tai ruohosipulia silputtuna
(voikukannuppu)kapriksia
raastettua luomusitruunan kuorta
sitruunan mehua
hyvää oliiviöljyä
merisuolahiutaleita
mustapippuria myllystä

Viipaloi keitetyt uudet perunat. Lisää muut ainekset niiden joukkoon lohta lukuun ottamatta. Paista lohi hyvin nopeasti pennulla tai grillissä. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa sitruunaa, öljyä, suolaa, pippuria, sitruunankuorta tai kapsiksia.




tiistai 5. kesäkuuta 2012

Villivihannespesto vuohenputkesta ja litulaukasta







Villivihannesintoiluni ei osoita laantumisen merkkejä, päinvastoin. Viime lauantaina Huvilakadun Chef & Sommelierissä nauttimani illallinen vain lisäsi vettä myllyyn. Siellä näki, miten luontevasti villivihannekset taipuvat myös fine diningiksi - ah, mitä ruokaa! Erityispisteet ravintola sai vuohenputken ja litulaukan monipuolisesta käytöstä. Hyvän ruoan lisäksi sain monta hyvää ideaa villivihannesten monipuolisempaan käyttöön myös omassa keittiössäni. Näistä ideoista lisää, jahka ne löytävät tiensä lautaselle. 

Tällä kertaa tein vuohenputkesta ja litulaukasta kuitenkin villivihannespestoa, josta on tullut yksi kesäbravuureistani.  

Yleensä käytän pestokastikkeissa auringonkukansiemeniä tai cashew-pähkinöitä. Minulla on nimittäin karvaita kokemuksia kiinalaisista  pinjansiemenistä, eikä Helsingistä tahdo löytyä Euroopassa tuotettuja simeniä (kauppiaat hoi!). Syy boikottiini ei ole eettinen, vaan se, että pari vuotta sitten kärsin kiinalaisia Pirkka-pinjansiemeniä syötyäni viikon verran sietämättömästä makuhäiriöstä. Pelästyin aistimuksiani aikalailla, kunnes makuhäiriöni syyksi paljastuivat syömäni siemenet. Sen koommin en ole kiinalaisiin pinjansiemeniin kajonnut.

Juttu kuulostaa uskomattomalta, mutta kohtalotovereita löytyy sekä lähipiiristäni että netistä. Ruotsissa kiinalaisia siemeniä on jopa tutkittu ympäristömyrkkyepäilyjen vuoksi, mutta mitään vaarallisia aineita niistä ei ole löytynyt. Tämä sinänsä huojentava tieto ei kuitenkaan saa minua ostamaan kiinalaisia pinjansiemeniä. Muun maalaisia siemeniä syön sen sijaan mielelläni, sillä ongelma koskee vain ja ainoastaan kiinalaisia siemeniä. Niinpä roudasin taannoiselta Espanjan matkaltamme ruhtinaallisen määrän paikallisia pinjansiemeniä. Tällä keraa käytin pestooni niitä, mutta pinjansiemenet voi hyvin korvata myös auringonkukansiemenillä tai cashew-pähkinöillä.  

Käytitpä vuohenputkesta ja litulaukasta velmistettuun pestoon mitä siemeniä hyvänsä, se on todella hyvää! Parhaaksikin pestoksi sitä ruokapöydässä tituleerattiin. 








Villivihannespesto vuohenputkesta ja litulaukasta



Pari reilua kourallista vuohenputken lehtiä
Yki kourallinen litulaukan lehtiä
(puolikas valkosipulinkynsi silputtuna)
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
kourallinen miedosti paahdettuja pinjansiemeniä
reilu kourallinen vastaraastettua parmesania
Neitsyt oliiviöljyä (n. 1,5 dl)
aavistus sitruunanmehua (sitruunasta puristettua)


Pane pestyt ja silputut vuohenputken ja litulaukan lehdet sekä paahdetut pinjansiemenet ja silputtu valkosipuli huhmareeseen. Survo nuijalla. Lisää parmesaani. Kaada seos tehosekoittimeen ja lisää oliiviöljy joukkoon vähitelleen. Lisää vain sen verran öljyä, että se sitoo kastikkeen. Lisää tarvittaessa parmesaania. Mausta pippurilla ja suolalla sekä halutessasi tilkalla vastapuristettua sitruunanmehua. Voit myös tehdä seoksen huhmareessa alusta loppuun.