lauantai 24. syyskuuta 2016

Taivaallista - gluteenittomat manteli-tattarisämpylät


Olin entisessä elämässäni intohimoinen leipäihminen. Leivoin usein juurileipää ja yli 100-vuotias ruisleivän juureni oli arvokkain keittiöaarteeni. Olen kohta vuoden verran totutellut elämään leivättä, ja pakko myöntää, että välillä ikävöin rapeakuorista maalaisleipää ja kunnon ruisleipää aika lailla.

Pari viikkoa sitten löysin onnekseni Vaneljan Virpin unikonsiemensämpylöiden reseptin, jonka myötä olen toivottanut leivän ilolla takaisin ruokavaliooni – kiitos vinkistä Sanna!

Alkuperäisestä reseptistä poiketen korvasin perunajauhot tapiokatärkkelyksellä, joka sopii vatsalleni paremmin. Lisäksi jätin hunajan pois kokonaan. Omissa hyppysissäni taikinasta syntyi kahdeksan sämpylää. Nämä gluteenittomat sämpylät maistuvat leivältä isolla L:llä (joskaan eivät nyt ihan rapeakuorista maalaisleipää päihitäkään) ja muukin perhe on antanut niille hyväksyntänsä.

Sämpylät ovat myös niin vaivattomia valmistaa, että ne pyöräyttää helposti viikonloppuaamiaiselle. Näillä herkutellaan meillä myös huomisella sunnuntaiaamiaisella!

P.S. Tapiokatärkkelystä saa esimerkiksi Ruohonjuuresta ja etnisistä kaupoista. Tapiokajauhoista valmistan myös brasilialaisia aamiaiskreppejä, joita kannattaa myös kokeilla! Niiden resepti löytyy täältä


Gluteenittomat unikonsiemensämpylät
(Alkuperäinen resepti Vanelja-blogista)

Noin 8 sämpylää

2 rkl chia-siemeniä + 1 dl vettä
3-4 dl mantelijauhoja (riippuen mantelijauheen rasvapitoisuudesta, täysrasvaisia tarvitsee hieman enemmän)
1 dl tattarijauhoa
1 dl tapiokatärkkelystä (alkueräisessä reseptissä perunajauhoja)
2 tl leivinjauhetta
2 rkl psylliumkuitujauhetta
3 dl mantelimaitoa tai esimerkiksi kaura- tai riisimaitoa
½ tl omenaviinietikkaa (tehostamaan kohotusta)
0,75 dl sulaa kirnuvoita (noin 50 g voita) tai esimerkiksi kookosöljyä tai puolet ja puolet
1/2 tl merisuolaa
pinnalle unikonsiemeniä

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sekoita chia-siemenet ja vesi pienessä kulhossa ja anna tekeytyä geeliksi noin 15 minuuttia. Sekoita sillä välin mantelijauho, tattarijauho, perunajuaho, leivinjauhe ja psylliumkuitu sekaisin. Lisää mantelimaito, sulanut voi tai/ja öljy, chia-geeli, omenaviinietikka ja suola. Anna taikinan turvota kymmenisen minuuttia. Taikinan koostumuksen tulee olla pehmeää, hyvin muovailtavaa, mutta ei kuivaa - hiivataikinan kaltaista. Lisää tarvittaessa jauhoja, jotta saat taikinasta helposti muovailtavaa ja pyörittäessäsi taikinasta palloja, ne säilyttävät muotonsa eivätkä lässähdä. Huomaa, että kaupoissa myytävien mantelijauhojen koostumus vaihtelee, ja osa imee itseensä enemmän kosteutta kuin toiset.

Ota taikinasta paloja ja pyörittele niistä pyöreitä sämpylöitä leivinpaperilla peitetylle uuninpellille. Ripottele päälle unikonsiemeniä. Paista sämpylöitä noin 25-30 minuuttia uunin keskiosassa, kunnes ne saavat hieman kullanruskeaa sävyä. Ota uunista, tarjoile ja nauti!

torstai 22. syyskuuta 2016

Superlatiivisapuskaa suoraan metsästä - lampaankääpäpihvit (G)


Viime viikonlopun sieniretkellä tajusin, ettei pitkään aikaan ole satanut kunnolla. Metsässä oli nimittäin yllin kyllin sieniä, mutta ne olivat kuivuneet syömäkelvottomiksi! Vaikka metsässä käveleminen on ihanaa ilman saalistakin, olin kuitenkin hyvilläni, kun korini pohja lopulta peittyi parista litrasta lampaankääpiä (lisäksi kuopus poimi kaksi pientä pärekoriaan täyteen suppilovahveroita).

Lampaankääpä oli luultavasti ensimmäinen sieni, jonka opin lapsena tunnistamaan. Muistan miten hauskaa oli bongailla vihreästä metsänpohjasta valkoisena erottuvia  suuria lampaankääpäesiintymiä, jotka toivat mieleeni kedolla laiduntavan lammaslauman. Kotona taas oli kiehtovaa seurata sitä, miten valkoinen sieni muuttui kypsennettäessä sitruunankeltaiseksi. Tämä ominaisuus kiehtoo myös seuraavaa sukupolvea ja samalla se myös erottaa lampaankäävän näköislajistaan typäskäävästä, joka on syömäkelvottoman kitkerä, joskaan ei myrkyllinen. Kannattaa myös huomioida, että jostakin syystä valurautapannu tummentaa lampaankäävän ikävän väriseksi. Lisää lampaan- ja typäskäävän eroista voi lukea Suomen luonnon sivuilta.  


Lampaankääpä on oivallinen ruokasieni, jota voi poimia pitkälle syksyyn. Olen vuosia suunnitellut valmistavani siitä paneroituja pihvejä, mutta vasta nyt toteutin suunnitelmani. Ennen gluteenitonta ruokavaliotani suosin paneroinnissa japanilaisia pankojauhoja, mutta nyt olen korvannut ne kvinoahiutaleilla, jotka toimivat tässä tarkoituksessa loistavasti. Kastoin lampaankäävät ensin (lumu)riisijauhoihin, sen jälkeen kananmunaan ja lopuksi vielä merisuolalla maustettuihin kvinoahiutaleisiin, voi juku, miten herkullinen lopputulos olikaan. Lampaankääpäpihvit ovat suoranaista superlatiiviruokaa, joka on vieläpä lähes ilmaista!

Meillä nämä sienipihvit syötiin alkupalaksi sellaisenaan sitruunanlohkojen kera tarjoiltuna, mutta kun pihvit yhdistää mieleisiinsä lisukkeisiin, tästä kehkeytyy myös loistava pääruoka. Kunpa syksy toisi vielä lisää lampaankääpiä tullessaan!

Paneroidut, gluteenittomat lampaankääpäpihvit

n. 1,5 litraa lampaankääpiä
(luomu)riisijauhoa
3 (luomu)kananmunaa
3 dl kvinoahiutaleita
hyppysellinen hienoa merisuolaa

gheetä tai voita paistamiseen

Lisäksi
(luomu)sirtuunanlohkoja

Puhdista lampaankäävät. Leikkaa lampaankäävistä jalat pois ja tee niistä myöhemmin esimerkiksi kastike. Leikkaa lakit tarvittaessa pienemmiksi "pihveiksi". Laita riisijauhot ja kvinoahiutaleet omille lautasilleen. Riko kananmunat kulhoon ja riko niiden rakenne haarukalla. Kasta sienipihvit ensin riisijauhoihin, sitten kananmunaan ja lopuksi kvinoahiutaleisiin.

Sulata ghee tai voi pannussa ja paista lampaankäävät molemmin puolin kullanruskeiksi. Tarjoa sitruunalohkojen ja mieleisesi lisukkeen kanssa. 


lauantai 17. syyskuuta 2016

Gluteenittomat kauraletut


Lapsena oli ihana mennä Mummun ja Paapan luokse kylään myös siksi, että isoäitini paistoi aina lättyjä. Istuimme veljeni kanssa tiskipöydällä ja söimme lätyt suoraan pannusta tulleina sokerin ja itse tehdyn hillon kera. Mielikuvissani Mummulla on päässään burgundinpunainen samettiturbaani ja yllään preussinsininen aamutakki. Tosiasiassa vaatetus ei varmasti ollut aina tämä, mutta sellaisena hänet lätynpaistopuuhissa muistan.

Näihin hetkiin kiteytyy se lämmin ja perusturvallinen tunnelma, jollainen mummulassa vallitsi. Aina kun syön lättyjä (meillä nimen omaan lättyjä eikä lettuja), liikutun, koska lättyjen maku tuo mummuni niin väkevästi mieleeni.

Onneksi gluteenittomuus ei tarkoita lätyttömyyttä. Kun taikinan valmistaa kaurajauhoista, lopputulos maistuu lähes samalta kuin lapsuuteni mummulassa. Myös lapsilleni kauraletut maistuvat siinä missä vehnäjauhoversiotkin, eivätkä he edes huomaa näiden kahden eroa, ainakaan jos vertailukohta ei ole vieressä. Tämä resepti on myös maidoton, eikä siinä ole käytetty valkoista sokeria. Vaikka halutessaan nämä voi tietysti tehdä yhtä hyvin myös maitoon.

Tänään, lauantaina paistan perheelleni jälleen vinon pinon lättyjä ja ylijääneet syömme huomenna aamiaisella kylmänä niin kuin Mummuni ja Paapani luona aina yökyläillessä tehtiin.

Kauralätyt

5 dl manteli- tai kauramaitoa (tai maitoa)
4 (luomu)kananmunaa
2,5 dl (gluteenittomia) kaurajauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
2 rkl vaahterasiirappia
hyppysellinen hienoa merisuolaa
50 g sulatettua voita sulatettuna

voita paistamiseen 

Lisäksi 

marjoja ja vaahterasiirappia


Riko kananmunat kulhoon. Riko niiden rakenne vispilällä. Lisää puolet kauramaidosta tai maidosta. Sekoita. Sekoita leivinjauhe kaurajauhojen joukkoon. Sekoita jauhoseos kauramaitoon / maitoon. Lisää suola ja vaahterasiirappi sekä voisula. Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Paista letut voissa (valurauta)pannussa molemmin puolin.

Tarjoa esim. vaahterasiirapin ja marjojen kera.