Tietoa mainostajalle ›

maanantai 17. lokakuuta 2016

Chillaillen - Chili con carne porosta (GF)


porochili con carne, poropata, meksikolainen lihapata, meksikolainen poropata

Syksyni toistavat tahtomattani samaa kaavaa: päivät kuluvat ja viikot vierivät vinhaa vauhtia minun viilettäessä tukka putkella niiden vietävänä. Joka vuosi tiedän jo syyskuun alussa, että joulu yllättää minut tullessaan tänäkin vuonna "liian aikaisin".

Inhoan ruuhkavuodet-sanaa sen negatiivisen kaiun takia. Sen käyttäminen kuulostaa siltä, etten olisi elämääni tyytyväinen, sillä olenhan minä, vieläpä varsin tyytyväinen. Kaikki on elämässäni niin hyvin kuin toivoa saattaa. Tekemistä piisaa ja valtaosa siitä on varsin mielekästä, innostavia töitä sekä perheen iloisia rientoja. Siitä huolimatta elämänmeno tuntuu ajoittain liian täyteläiseltä. Ala-asteikäistä lastani katsellessani muistelen kaihoisasti niitä lapsuuden hetkiä, jolloin tunti saattoi tuntua ikuisuudelta. 

Arvostan joutilaisuutta ja pidän sitä myös luovuuden elinehtona. Jos koko ajan paahtaa sata lasissa, aivot ylikuumenevat ja ajatukset puuroutuvat. Kun työ ja vapaa-ajan puuhat sekä ohjelmoimaton (!) vapaa-aika ovat balanssissa, olen parhaimmillani ja pääni alkaa kehitellä uusia ideoita pakottamatta (ja pakottamallahan niitä ei tunnetusti synnykään).

Viime aikoina meidän on ollut vaikea löytää perheelle yhteistä laatuaikaa, puhumattakaan siitä, että minulla olisi ohjelmoimattonta aikaa, jolloin voisin lähteä vaikka päämäärättömälle kävelylle yksikseni. Työt ovat tunkeneet jo viikkokaupalla iltoihin ja viikonloppuihin samalla kun koko perhe on sairastellut vuorotellen ja välillä yhtä aikaa. Itse olen ollut viimepäivät flunssan kourissa. Kaipaan hitaita ja hiljaisia syyspäiviä, joita vietetään kynttilänvalossa villasukat jalassa.

Keskiviikkona minulla alkaa viiden päivän mittainen syysloma, joka tulee nyt enemmän kuin tarpeeseen. Viikonloppuna otin kuitenkin jo varaslähdön hitaampaan elämään ja hauduttelin lämmittävän chili con carnen tunturiporonlihasta. Uunissa pitkään hautunut pata maistui mahtavalle hämärtyvässä syysillassa - ja kyllä, kynttilätkin paloivat.

Tässäpä siis oivallinen sapuska kotimaassa syyslomaa viettäville perheille sekä kaikille niille, jotka arvostavat slow foodia!

lihapata, poropata, chili con carne porosta, poro chili con carne

Chili con Carne porosta

500 g poron käristyslihaa sulatettuna
voita paistamiseen
1 iso sipuli hienonnettuna
3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 kukkurallinen tl jeeraa eli juustokuminaa
1/2 tl kurkumaa
1 tl savupaprikajauhetta
1 rkl paprikajauhetta
1/2 tl hienonnettua, kuivattua Ancho-chiliä (makea chililajike) tai maun mukaan
1 rkl kuivattua oreganoa
1 kokonainen tähtianis
1 kanelitanko
2 rkl tomaattipyreettä
1 tlk (luomu)tomaattimurskaa
5 dl vettä
3 palaa tummaa suklaata (mahdollisimman korkea kaakaopitoisuus)
2 tlk mustapapuja (esim. Go Green) huuhdeltuna ja valutettuna
1 limen mehu
hienoa (harmaata) merisuolaa
mustapippuria myllystä

Lisäksi

Maissitortilloja tai (musta)riisiä
Viipaloitua, tuoretta jalopenoa
Tuoretta korianteria
Crème fraîchea
Limen lohkoja

Kuumenna uuni 150-asteiseksi. Sulata voi valurautapadassa. Ruskista liha parissa erässä. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta liha sivuun odottamaan. Lisää pataan voita.  Kuullota sipuli- ja valkosipulisilppu pehmeäksi voissa. Lisää joukkoon tomaattipyree, jeera, kurkuma, savupaprikajauhe, hienonnettu chili ja oregano. Kypsennä pari minuuttia. Lisää pataan liha, tomaattimurska, vesi, kanelitanko ja tähtianis. Kuumenna kiehuvaksi liedellä. Lisää joukkoon suklaa ja mausta pata suolalla. 

Nosta pata uuniin. Anna padan muhia uunissa noin kolme tuntia. Lisää tarvittaessa vettä hauduttamisen aikana. Kun pata on hautunut riittävästi, nosta se liedelle. Lisää joukkoon pavut ja kuumenna kiehuvaksi. Ennen tarjoilua purista joukkoon vielä limen mehu ja tarkista maku.

Tarjoa pata ranskankerman, tuoreen korianterin ja jalopenoviipaleiden sekä keitetyn mustariisin tai maissitortillojen kera.

2 kommenttia:

Siiri / Pilkettä-blogi kirjoitti...

Kuulostaapa herkulliselta! :)

Selina kirjoitti...

Kiitos, Siiri! Chili, lihalla tai ilman, on kyllä aika ihanaa talviruokaa. :)