sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Adventtikalenterin 1. luukku - DIY-pannunalunen



Joulu tulee joukker koukker, kaikki lapset heikker keikker. Suvussani kulkeva sanonta kuvaa hyvin sitä pitelemätöntä riemua, jonka joulunodotus saa lapsissa aikaan. Kieltäydyn stressaamasta joulusta, mutta valitettavasti en koskaan ehdi virittäytyä siihen sellaisella hartaudella kuin haluaisin. Joulun odottamisen kanssa tuppaa nimittäin aina tulemaan kiire. Näin siitäkin huolimatta, että pidän joulusta todella paljon.

Onneksi lapset huolehtivat siitä, että pysyn jotenkuten kartalla alati lähenevästä juhlasta. Meillä tonttulakkien kulkuset kilisevät jo, ja 2-vuotiaamme kulkee ympäriinsä toistellen "joulu tulee, joulupukki tulee, mennään katsomaan K-kaupan jouluvaloja". 

Tänä vuonna virittäydyn joulutunnelmaan myös blogini ensimmäisen adventtikalenterin voimin. Kaikkina neljänä adventtina on luvassa jotakin jouluista - ruokaa tai siihen liittyviä lahjaideoita.

Ensimmäisestä kalenterinluukusta putkahti esiin tämä pannunalunen, jonka olen omin pikkukätösin  tehnyt - ja jos minä pystyn siihen, niin siihen pystyy kuka vain. Pannunalusta varten tarvitaan vain 22 x 19 cm pala 15 mm:n paksuista koivuvaneria, kynä, viivain ja hiekkapaperia. Nyt joululahjapaja pystyyn!

Nappasin maalaamattomien alustojen ohjeen aikanaan Susanna Vennon ja Riikka Kantinkosken OK - omin käsin -kirjasta. Itse väkerisn vinon pinon alusia ja maalasin osan niistä Måla & Moren kalkkimaaleilla (kuvassa sävy Antoinette). Täytyy tosin muistaa, etteivät maalatut aluset kestä järin hyvin tulikuumia patoja ja kattiloita. Itse olen käyttänyt niitä lähinnä teepannujen alusina ja siinä käytössä ne ovat toimineet hyvin.

Kuusikulmainen pannunalunen

22 x 19 cm pala 15 mm:n koivuvaneria 
lyijykynä
viivain
saha 
hiekkapaperia

1. Piirrä vaneriin tasasivuinen kuusikulmio niin, että kaikki kärjet osuvat palan reunoihin. Jokaisesta sivusta tulee tällöin 11 cm pitkä. 

2. Sahaa ylimääräiset nurkkapalat pois ja viimeistele pannunalunen kevyellä hionnalla.

3. Maalaa alunen halutessasi Måla & More -kalkkimaalilla ja viimeistele saman merkin vahalla. HUOM! Maalattu alunen ei kestä kuumia patoja ja pannuja.





torstai 26. marraskuuta 2015

Parempaan arkeen - thaimaalainen naudanliha-kurkkusalaatti jauhelihasta


Jauheliha herättää ruoanlaittajissa monenlaisia tunteita. Lapsiperheissä se on monen tutun arkiruoan pääraaka-aine, mistä johtuen näissä piireissä puhutaan toisinaan myös jauhelihahelvetistä. Olen kuullut yhden jos toisenkin pienten lasten äidin julistavan, ettei hän halua enää koskaan nähdäkään jauhelihaa, sen verran monta makaronilaatikkoa on siitä väännetty ja keittoa keitetty. 

Pidän itse tehdystä makaronilaatikosta, enkä ylenkatso jauhelihasoppaakaan, mutta kyllähän mihin tahansa ruokalajiin kyllästyy, jos sitä alvariinsa syö. Jauheliha on hieman tylsästä maineestaan huolimatta mitä verrattomin raaka-aine. Se kypsyy hetkessä, minkä vuoksi sitä on kiva käyttää, varsinkin arkena.

Aasialainen ruoka on meillä koko perheen suosiossa. Esikoiseni osaa kyllä nirsoilla (ihan vain periaatteen vuoksi), mutta tämän maanosan keittiöiden antimet ovat jostain syystä maistuneet jopa hankalimpina aikoina. 

Tämä thai-tyylinen, jauhelihasta valmistettu naudanliha-kurkkusalaatti tarjoillaan riisin kanssa. Ruoka valmistuu hetkessä, joten se sopii mainiosti jauhelihakeiton haastajaksi.

Kaikki tarvittavat raaka-aineet saa melkein kaupasta kuin kaupasta, mutta jotta lopputulos olisi mahdollisimman maukas, kannattaa tähän(kin) käyttää laadukasta jauhelihaa, jossa on tarpeeksi rasvaa.

Thaimaalainen naudanliha-kurkkusalaatti jauhelihasta

400 g laadukasta jauhelihaa
1,5 kurkkua
1 punasipuli
1 vihreä, tuore chili
3 rkl kalakastiketta
1-2 limen mehu
1/2 ruukku korianteria
1/2 ruukku minttua

Lisäksi
Jasminriisiä

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Valmista salaatti riisin kiehuessa. Ruskista jauheliha paistinpannussa. Halkaise kurkut pitkittäin ja poista niistä siemenet esim. lusikalla kaapien. Leikkaa kurkut puolikuun mallisiksi siivuiksi. Kuori ja suikaloi punasipuli. Suikaloi chili. Purista limettien mehu. Silppua yrtit. Yhdistä salaatin kaikki ainekset keskenään kulhossa. Tarjoa keitetyn jasminriisin kera.




keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Täydellisten ranskalaisten jäljillä


Ranskalaiset perunat herättävät minussa suuria tunteita: rapeina, ehdasta perunasta valmistettuina ja hyvin suolattuina ne ovat suuri intohimoni, mutta lötköt, rasvaa tihkuvat snägäriversiot jäävät kyllä lautaselle. 

Helsingissä kaupungin parhaat ranskikset saa mielestäni Pastiksesta ja tietysti myös Kampin Hodarista & Hummerista - voi juku miten hyviä ne tryffeliranskikset ovatkaan! Niitä on pakko käydä syömässä tasaisin väliajoin. Omalla rasvakeittimellänikin syntyy kerrassaan kelvollisia ranskiksia, mutta yhtä täyteläistä tryffelin makua en ole omiini saanut.

Olen kuullut, että Hietsun hallin Le Marchésta saa erinomaista tryffelisuolaa. Jahka nykyinen purkkini loppuu, aion kokeilla sitä, koska täydellisen tryffelisuolan etsintä on yhä käynnissä.

Täydellinen ranskisohje löytyi sen sijaan Poro-keittokirjasta - kiitos veliseni, että johdatit minut sen jäljille. Hans Välimäen vinkistä valmistan ranskalaiset nykyisin aina jauhoisesta perunalajikkeesta ja keitän haluamaani muotoon leikkaamani perunat ennen friteeraamista lähelle hajoamispistettä.
Ohjeessa perunat neuvotaan kuorimaan, mutta itse jätän niihin silloin tällöin kuoret päälle. Kutsuttaisiinko niitä silloin maalaisranskalaisiksi? Niin tai näin, tämä resepti toimii, maustoipa ne sitten meri- tai tryffelisuolalla!

Maailman parhaat ranskikset

6 kookasta ja jauhoista perunaa
1 l maapähkinäöljyä keittämiseen (olen käyttänyt myös rypsiöljyä)

Kuori perunat ja leikkaa ne pikkusormen kokoisiksi. Keitä perunoita kattilassa suolatussa vedessä, kunnes ne ovat lähellä hajoamispistettä. Nosta ne vedestä ja jäähdytä jääkaapissa. 

Kun perunat ovat jäähtyneet, friteeraa niitä 130-asteisessa maapähkinäöljyssä. Keitä kunnes perunat alkavat kuivua ulkopinnaltaan, mutta älä anna niiden saada väriä. Jäähdytä jääkaapissa toistamiseen. Keitä perunat 190-asteisessa öljyssä, kunnes ne saavat kauniin kullankeltaisen värin. Suolaa ja tarjoa heti.






torstai 12. marraskuuta 2015

Brasilialainen aamiainen - gluteenittomat tapioka-juustokrepit



Olen joutunut vastentahtoisesti myöntämään, etteivät kotimaiset viljat oikein sovi minulle. Keliakiaa minulla ei ole, joten täysin ilman gluteenia minun ei tarvitse elää. Hyvä näin, koska rakastan juureen leivottua maalaisleipää, ruisleipää ja croissanteja yms. niin paljon, että totaalikieltäytyminen olisi ikävää, enkä muutenkaan halua tehdä elämästäni liian vaikeaa. Koska voin vähägluteenisella ruokavaliolla kuitenkin paljon paremmin, syön viljaherkkuja kuitenkin nykyään lähinnä vain viikonloppuisin. 

Lounas ja päivällinen ovat meillä usein luonnostaan gluteenittomia, mutta arkiaamiainen tuottaa minulle usein päänvaivaa, varsinkin siksi, etten halua syödä makeaa aamiaista. Omeletit ovat oiva vaihtoehto leivälle, mutta jossain vaiheessa nekin alkavat kyllästyttää. 

Niinpä olin todella onnellinen, kun tutustuin työkuvioideni tiimoilta brasilialaisiin tapioka-juustokreppeihin - kiitos tästä, Martta ja Rafael! Suoraan pannusta tulleina, mustan kahvin kanssa tarjoiltuna ne maistuivat mainioilta, ja tietysti minun oli opeteltava valmistamaan niitä myös itse.  

Tapiokatärkkelyksestä valmistettavien kreppien valmistaminen on jännittävää puuhaa ja voi viedä tovin ennen kuin oppii ymmärtämään tapiokatärkkelyksen sielunelämää. Ainakin itselläni meni pari kreppiä aivan pipariksi, ennen kuin pääsin jyvälle siitä miten homma toimii.

Kreppien "taikinaan" tulee vain tapiokatärkkelystä, vettä ja ripaus suolaa. Hivenen kostea, murumainen seos painetaan siivilänläpi pannulle, jolloin murut hajoavat jauheeksi, joka ikään kuin sulaa pannulla krepiksi. MUTTA, jos veden ja tärkkelyksen suhde on pielessä tätä reaktiota ei tapahdukaan ja lopputuloksena on vain kasa hiiltynyttä ja pahanhajuista jauhoa. Tapiokan kanssa temppuillessa vietetty aika kuitenkin kannattaa, koska kun oikea tekniikka löytyy, kreppien valmistaminen on mitä helpointa. Tapiokakrepit ovatkin Brasiliassa suosittua katuruokaa ja Youtube-videoissa tädit paistavat niitä varsin lennokkain ottein.

Alla oleva ohje on kreppien perusohje, mutta olen kehitellyt niistä jo jos jonkinlaisia verisoita. Kuulette tapiokakrepeistä siis takuulla myös uudelleen! Tykkään syödä kreppien kanssa vihanneksia ja mielestäni esimerkiksi avokado, rucola ja tomaatti toimivat niiden kanssa hyvin. 

P.S. Tapiokatärkkelystä saa ainakin Ruohonjuuresta Foodinin suurissa pusseissa ja sitä kannattaa kysellä myös etnisistä ruokakaupoista.


Tapioka-juustokreppi (yhdelle)

1 dl tapiokatärkkelystä
0,2 dl vettä
Hyppysellinen hienoa merisuolaa tai ruususuolaa

4 siivua mieleistäsi juustoa, esim. vuohengoudaa, gruyère-juustoa tms.

Yhdistä tapiokajauho ja suola kulhossa. Sekoita. Lisää vesi ja nypi murumaiseksi seokseksi. 

Kuumenna tarttumaton , (halkaisijaltaan 23 cm) paistinpannu kuumaksi (itselläni on keraaminen pannu). Paina tapiokaseos siivilän läpi pannulle siten, että se leviää tasaisesti. Paista kreppiä molemmin puolin n. 40 sekuntia.

Levitä tämän jälkeen juustosiivut krepin pinnalle, mutta vain toiselle puoliskolle. Taita toinen puoli krepistä juustopuolen yli. Jatka paistamista vielä n. 20 s. tai kunnes juusto on sulanut. Liu'uta kreppi lautaselle ja leikkaa se kahtia. Tarjoa mieleistesi vihannesten kera. 









keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Jauhottomat banaani-mustikkapannukakut


Viikonloppuaamiaiset ovat aamiaisten aatelia, varsinkin silloin, kun ne venähtävät brunssiksi. Vaikken yeensä perusta makeasta aamiaisesta, niin silloin minäkin tykkään syödä suolaisen aamiaisen päälle jotakin makeaa. 

Paistamme välillä lauantai- ja sunnuntaiaamusin näitä täysin jauhottimia banaani-mustikkapannukakkuja, joiden reseptin löysin aikoinaan englanninkielisestä Green Kitchen Stories -keittokirjasta, joka on nyt käännetty myös suomeksi. Pääpiirteissään resepti noudattelee kirjan ohjetta, joskin paistan lätyt kookosöljyn sijaan yleensä voissa ja jätän usein myös kanelin pois tai korvaan sen vaniljajauheella tai kardemummalla.

Nämä sopivat loistavasti juhlistamaan myös tulevan isänpäivän aamua, varsinkin, kun myös lapset on helppo valjastaa mukaan taikinan valmistamiseen. 

P.S. Kaksivuotiaiden apukokkien kanssa voi kuitenkin varautua vaikeuksiin - ainakin oma taaperoiseni on joka kerta syönyt huomaamattani valtaosan mustikoista, ennen kuin olemme saaneet ne taikinaan asti. Ja kuten alakuvasta näette, myös kuvaustilanteessa koristeeksi säästetyt marjat katosivat pienen pullean käden pihistäminä nopeasti parempiin suihin.


Jauhottomat banaani-mustikkapannukakut

3 kypsää banaania
150 g mustikoita
6 (luomu)kananmunaa
50 g kookoshiutaleita
(1/2 tl kanelia tai vaniljajauhetta)

Voita tai kookosöljyä paistamiseen

Lisäksi

Vaahterasiirappia, mustikoita, kookoshiutaleita tai luonnonjogurttia

Jos käytät pakastemustikoita, sulata ne ja valuta ylimääräinen neste pois. Muusaa banaanit haarukalla. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki vispilällä. Yhdistä muusatut banaanit ja kananmunat keskenään. Lisää kookoshiutaleet ja halutessasi myös kaneli tai vaniljajauhe. Sekoita tasaiseksi. 

Paista pannukakut voissa tai kookosöljyssä lättypannussa. Tarjoa vaahterasiirapin, mustikoiden, kookoshiutaleiden tai luonnonjogurtin kera.